Joulusta

Joulu lähestyy, tänä vuonna se jää täysin muuton ja siivouksen jalkoihin. Eikä se oikeastaan haittaa. Joulu on vaikea juhlapyhä, varsinkin eronneilla ja uusiperheellisillä. Sitä tunnelmaa, mikä joulussa oli lasten ollessa pieniä ja perheen ollessa vielä ydinperhe, ei saa enää tekemälläkään. Sitä on koko ajan vähän paha olo omien lasten puolesta, he joutuvat viettämään aikaa outojen, vaikkakin tosi mukavien, ihmisten parissa ja ajelemaan edestakaisin. Ihan kiltisti he sen tekevät, eivät valita yhtään, mutta hohto on poissa, ainakin minulta. Odotan sitä päivää, että pääsemme viettämään joulua jossain muualla miehen kanssa kahdestaan, vaikkapa Alpeilla tai etelässä, samalla kun lapsemme viettävät omia joulujaan omien perheidensä parissa. Sitä sopii kai haaveilla.

Peu à peu

Har igen köpt en pryl: ångtvättmaskin av känt märke. Hade kontaktat en städfirma men innan de ringde tillbaka hann gå 4 dagar och jag trodde jag ska skura alla ytor själv, alltså var det bara att köpa en ångtvätt. Går allt smidigt o jag hinner själv så avbokar jag städhjälpen, vi får se. Idag skurade vi 70 kvadratmeter trägolv med tallsåpa i björntunga, ett redigt dagsverk.

Nya vyer

Det var ett mycket intressant affärsmöte, hela H:forsresan med mycket slötid var värt det. Det handlade om att börja coacha folk som vill lära sig ett språk, i mitt fall svenska. På hög nivå där man också kan betala för tjänsten. Det jag bör satsa är min person och viljan att resa fram o tillbaka. Som tur kan en del skötas via Skype.
Men det var inledande diskussioner, saken får nu gro och ta form. Återkommer till det.

Simonkentältä

Tasan kaksi vuotta (ja yksi päivä) sitten kirjoitin viimeisen juttuni koulutusblogiini, totesin, että on aika siirtyä työelämään. Aika nihkeästi menee. Kesän jälkeen 5 tulkkausta, tällä hetkellä ei  yhtään näköpiirissä. En silti tunne olevani huono tulkki, uskon että olen ok. Minulla olisi kysyntää, jos matkat ja hotelli ei aina maksaisi hunajaa.That's the fact. Ja koska en halua muuttaa, tilannetta pitää rukata edelleen. Tapaan huomenna yhden mahdollisen ovenavaajan.
Tänään kävin Stockamannin 7. kerroksessa kampaajalla, ja löysin vihdoin konseptin, joka pitää minut kuosissa: Redken. Olen käyttänyt tuotteita jo pitkään, ne ovat hyviä. Mutta nyt olin eka kertaa tuotteita käyttävien ammattilaisten käsittelyssä, ja sain toimivan värin. Lähin tällainen kampaamo on Porissa. Ei paha.

Sekameteliä

Kotia on pantu sekaisin, viihtyisyyttä luovat tavarat ja verhot ovat laatikoissa, joka puolella on pyttyä ja lootaa, pussia ja kasoja. Touhusimme muuttoa koko viikonlopun, ja piipahdimme jätskibaarissa ihailemassa värivalintoja, näyttää menneen nappiin. Se ei aina ole kovin helppoa, kun kourassa on värikartta, ulkona pilvinen päivä ja kämppä ilman valoja. Emme pääse vielä asumaan 3-4 viikkoon, kylppäriremontti vie aikansa, mutta voimme alkaa sisustamaan muutamia huoneita. Yritämme ehtiä viikonloppuisin, viikot ovat täynnä työtä. Ja millaista työtä - tänään olen kääntänyt ihan ihmeellisiä verkkopelejä, joista minulla ei oikeasti ole hajuakaan. Oikein pistää vihaksi, minä käyttäisin resurssini mieluummin johonkin muuhun...
Edessä pari päivää Hesassa, yksi liiketapaaminen ja hieman shoppailua. Ihan hyvä päästä tästä kaaoksesta hetkeksi pois.

Ruotsin hyötykäyttöä?

SKTL välitti sähköpostiini (ja monen muun postiin) viestin eräästä yrityksestä, joka etsii ruosinkielentaitoisia  henkilöitä opettamaan bisnisruotsia yrityksille. Kuulosti todella mielenkiintoiselta. Olen sopinut tapaamisen heidän kanssaan ensi viikolle, pitää tutkia mistä tässä oikein on kyse. Ehkä minä jatkossa tulkkaan ja koulutan, eihän sitä koskaan tiedä. Huvittavaa on, että henkilö ehdotti tapaamista Café Ekbergissä Helsingin Bulevardilla. Olin siellä aamiaisella niinikään mahdollisen yhteistyökumppanin kanssa varmaan kohta 10 vuotta sitten, kyseessä oli tällöin yrityksille tarjottava koulutus ylipäänsä. Siitä ei kuitenkaan tullut mitään. Jos nyt olisi enemmän evästä.

Unettomia öitä

Jotkut ihmiset hankkivat stressistä vatsahaavan, minä menetän yöunet. Tekeillä on juuri nyt niin paljon, muutto, remppa, aina vain piiputtava maalämpö, hirveästi töitä ja joulukin tulee. Saatan herätä puoli kahdelta, kolmelta, puoli viideltä, valvon pari tuntia ja kellosta riippuen joko valun horrokseen tai nousen ylös. En ehdi lenkkeillä, mikä tietysti auttaisi. Mutta kun koko ajan pitää olla vahtimassa milloin tulee sähkömies, milloin peltiseppä, milloin maalämpöasentajat. Ja töitä pukkaa koko ajan, eikä vakiasiakkaalle noin vain sanota ei. Huh. Olisipa pian kevät, uusi koti jotakuinkin järjestyksessä ja uudet talonomistajat tyytyväisiä.
Olen tänäänkin paasannut sekä LVI-liikkeelle että Niben maahantuojalle ja yrittänyt saada hätääni kuuluviin, eikä muuta kuin kylmää kättä. Tuntuu hirveältä, jos järjestelmä ei toimi kun luovutan talon.

Supersurprise

Nu har jag gjort det: klätt mig i vitt o burit brudslöja. Helt utan planering. Vi var på väg till en elfri kväll till ett par vänner, och det visade sig vara en möhippa/svängsexa! Sådär ett halvår efter vigseln, så blir det när man inte avslöjar sina planer till vännerna. Vilken fantastisk överraskning. Vi fick byta om till fina kläder, och lotsades av 10 glada människor runt i stan i en husbil. Vi blev intervjuade av en tysk herreman i radiostudion, försökte köpa kvällstidningar med kronor på ärrä, sålde bredband euro/metern på ABC, handlade upp bredbandspengarna på grillen i Tjöck, och landade till en superfin middag i Skrattnäs. Vilken kväll! Vilka underbara vänner vi har!! Det värmer så i hjärtat.

Startskottet

Muuttotouhu aloitettu. Tyhjensimme autotallin vinttiä ja osittain autotalliakin, kämpän varasto täyttyi nopsasti ja autotallistakin yksi seinä. Joukossa on paljon kamaa josta haluan päästä eroon, joko myyn itse kirpputorilla tai lahjoitan pois. ja loput järjestän joskus kun ehdin ja jaksan. Pääasia että saamme talon ajoissa tyhjäksi ja siivottua.
Illalla on tiedossa kynttiläilta ystävien luona, siis täysin sähkötönta ateriointia ja yhdessäoloa. Ihan mukavaa harmaana marraskuisena lauantaina.

A bit of a loser

Töitä pukkaa tasaiseen tahtiin. Ihan hyvähän se on, vaikka oikeastaan haluaisin sulkea loppuvuodeksi ja keskittyä muuttamaan. Tartuin myös toiseen oljenkorteen, menen parin viikon päästä tapaamaan henkilöä, joka on hakenut ruotsin kielen taitoista henkilöä kouluttamaan liike-elämän ruotsia yrityksissä. Ihan vain tunnustellakseni ja kuullakseni millaista panosta se minulta vaatisi. Sekin voisi olla tulkkauksille hyvä täydennys. Nyt pitää pitää kaikki ovet auki, vaikka välillä vähän vetääkin.

Lämpöpumppu on vihdoinkin puhaltamassa taloon lämmintä ilmaa. Olemme värjötelleet monta viikkoa ja odotelleet milloin on talvivaihteen aika. Tänään kun mittari alkoi olla 18 asteessa soitin taas ja pyysin asentajaa paikalle. Jotain se siellä ähelsi, asetti huonetermostaatin uuteen asentoon ja kas, lämptöila alkaa pikkuhiljaa kohota. Oikastaan olisin oikeutettu jonkinlaiseen hyvitykseen, kun tässä hienosäädössä on mennyt jo pari vuotta ja olemme saaneet joko hikoilla tai palella, ja olen takuulla maksanut aivan liian suuria sähkölaskuja. Mutta en viitsi alkaa vaatimaan.

Väriä seiniin

Kämppä oli eilen ekaa päivää tyhjä. Kävimme katsomassa sitä ja saimme valita jopa värit, viisi huonetta maalataan uusiksi ja vessa remontoidaan, saimme valita myös klinkerit ja laatat. Loistojuttu. Tavoitteena on, että kaikki olisi valmista kolmessa viikossa. Sitä ennen voimme jo alkaa täyttämään varastoa ja autotallia. Ensin pitää kuitenkin siivota, edellinen asukas oli vienyt ensin lamputkin katosta ja yrittänyt sitten siivota iltapimeällä ilman valaistusta, jälki oli vähän sen näköistä. Ikkunoita ei varmaan ole pesty vuosiin. Voi olla että menee meiltäkin kevääseen, ei niitä pakkasilla pestä. No, kukin taaplaa tyylillään, aattelin kyllä siivota taloni vähän paremmin.

Taas maanantai

Loppuviikko oli yhtä hulinaa. Hesan keikka meni ihan hyvin, samoin perjantain seminaari. Nyt pitää sitten selvittää rästiin jääneet työt.
Perjantai oli muutenkin huippupäivä, sistersien keikka elinkeinotoimiston järjestämässä yrittäjäillassa meni ihan nappiin ja ilta oli muutenkin todella onnistunut. Hieno paikka kaikenlaisiin tilaisuuksiin tuo Corner. Lauantaina olimme vähän seurankipeitä ja soitimme kavereita kylään. Kiva kun ei aina tarvi suunnitella etukäteen.

Välipäivä

Olihan siellä Köpiksessä kiva käydä, vaikka tuntuikin hassulta lähteä kotimatkalle kun oli juuri päässyt tulkkaamisessa alkuun. Eka kokous on aina vähän semmoista haparointia, vaikka ihan hyvin se meni. Onneksi tiimikollegani tuli moikkaamaan minua lentokentälle, tuli matkaan vähän lisää mielekästä sisältöä. Lennotkin sujuivat sutjakasti, sama kone kuljetti Vaasaan saakka, ja oli vielä hiukka etuajassa. Nyt pitäisi sitten hoitaa vähän kaikenlaisia asioita ja valmistautua Botnia-Atlantican huomiseen kokoukseen, lähden ajamaan junalle klo 5 aamulla.