maanantai 31. lokakuuta 2011

Varpaat hellinä

Tulin illansuussa Köpikseen. Ilta on lämmin, mutta en jaksa lähteä nauttimaan siitä, eikä yksin huvita. Varpaat ovat hautuneet korkkareissa koko päivän. Iskuvaimennetut nahkasaappaat ovat aivan ihanat kävellä,  mutta näköjään päivä on ollut liian pitkä.
Lääkäri arveli vanhan sappivaivan olevan vatsavaivojeni taustalla. Jos ja kun kramppi uusiutuu niin sitten labraan ja tuloksista riippuen sitten mahdollisesti gastroskopiaan. Ihme lääkäri, antoi kohtauksen varalle kipulääkettä ja kertoi samalla että sillä voi olla yksi vakava sivuvaikutus, jonka takia sen käyttö on kielletty Ruotsissa: se voi syödä valkosolut. Jaaha, "mutta koska olet sitä aikanaan syönyt niin ei sinulla sitten ole hätää". Luulen syöneeni, vai oliko se äiti jolla oli kyseistä lääkettä....siitä on jo melkein 20 vuotta. Lisäksi hän kertoi gastroskopian voivan aiheuttaa haimatulehduksen, ja se voi olla johtaa sitten kuolemaan. Kerrassaan hilpeä tyyppi, ja maksoi 60 euroa. No, näillä mennään ja katsotaan mitä tapahtuu.
Olen lukenut kokousasiakirjoja matkalla, ja kaivoin vielä äsken valiokunnan jäsenten kokoonpanon. Mielenkiintoista päästä Folketingetin tiloihin.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Feeling good

Hyvin meni viikonloppu, ilman kramppeja. Lauantain NaisDay toi kaupungille paljon porukkaa ja meille Corneriin yleisöä. Ja illalla tanssiittiin irkkuillassa. Viikonlopun kruunasi kahden hyvän ystävän vierailu, toisen tunnen yläasteelta saakka ja toiseen tutustuin vuosituhannen vaihteessa, ihania ihmisiä, samoin kuin nää ihanaiset sisterit.




perjantai 28. lokakuuta 2011

Hidasta hirveä

Olisi pitänyt jo ehtiä harkkoihin, mutta routapaistia pitää vahtia, vielä asteen verran. Sitten upotan sen mausteliemeen ja huomenna nautitaan. On ollut vähän valju päivä, olen kärsnyt nyt melkoisista vatsakrampeista muutaman illan, varasin tänään ajan Mehiläiselle. Pitää tutkia onko siellä vanha sappivaiva taustalla vai jokin muu joka jyllää. Tylsä olla puolikuntoinen, varsinkin kun on (olisi) vauhdikas viikonloppu edessä. Mutta kyllä sistersit kohta piristää.

torstai 27. lokakuuta 2011

Tankeväckande

Hade arbetsmässigt en bra dag. Åkte 5 minuter till jobbet, tolkade hela dan, var på lunch med kollegan på stan och njöt av det sociala sammanhanget. Ämnet var mycket intressant, hjälpmedelseminarium, det var mycket information till personer som har nedsatt funktionsförmåga, minnessjukdom eller som bara blir äldre och har framför sig alla möjliga åldersrelaterade hinder för att bo hemma. Det var lite skrämmande att höra att av alla 50-åringar idag så insjuknar var 4 i någon demenssjukdom senare i sitt liv. Om man tänker att var tredje, eller var det kanske också var fjärde, får cancer, så man kan inte annat än att vara tacksam för varje dag som går och man får vara frisk. Det glömmer man för lätt.

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Kuin taivaan lintu

Onpa kevyt olo. Vähän sama fiilis kun aikoinaan sanoin itseni irti ja heittäydyin yrittäjäksi. Varmaan se on vapaus mikä tässä tuntuu eniten. Olen velaton ensimmäisen kerran 25 vuoteen. Pistän loput talteen ja jatkan pärjäämistä omilla tuloilla. Mutta ensin maksan talon myynnistä aiheutuneet kulut ja kevään matkan.
Suurin osa kummastelee valintojani, talossa asumista ja talon omistamista pidetään yleisesti jonkinlaisena taivaana ja tavoitteena. Pankkivirkailija oli poikkeus, hän tajusi juuri mitä tarkoitin kun sanoin viihtyväni vuokralla. Hänella on takanaan samankaltainen kuvio kuin minulla, elämä opettaa.

maanantai 24. lokakuuta 2011

What a day

Tänään saimme tietää saaneemme haluamamme asunnon, eli jippii! Ja tänään tilasin lemmenloman Curacaoon, lähdemme pakoon pyöreitä vuosiani - jippii siitäkin!. Eiköhän sitä nyt jaksa paiskia töitä vaikka ne olisi vähän tylsiäkin. Ensi viikko on tosin kaikkea muuta kuin tylsä, maanantaina Köpikseen, tiistaina kotiin, keskiviikkona harkat, torstaina Hesaan, perjantaina Närpiöön ja illaksi yrittäjien iltaan esiintymään ja vieraaksi.Ei taida muutto edistyä.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Vielä hetken talollinen

Ihanan kiireetön viikonloppu. Perjantain kuntokartoitus meni hyvin, talossa ei mitään huomautettavaa. Olen talonomistajana enää kolme yötä, sitten asun toisen omistamassa asunnossa kunnes muutamme, enkä maksa vuokraa! Ja uudesta kämpästä ei ole varmuutta, yllättäen emme olleetkaan ainoat hakijat. Mutta en ressaa, kyllä tämä jotenkin järjestyy.
Esikoinen tuli ekaa kertaa kotiin Turusta, melkein 2 kuukauden putken jälkeen. Ja toi mukanaan isot pyykkikassit, pyykinpesukone on vasta tilauksessa. Pesin pyykit ihan ilomielin, oli niin mukava saada jutella taas kaikenlaista.  Mutta en ota tavaksi, jahka on saanut koneensa niin hoitakoot itse.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Elämä maistuu

Vein auton aamulla verstaalle ja lähdin sieltä kävelylle. En hikilenkille Antilaan vaan kaupunkikävelylle keskustaan. Talossa on iltapäivällä kuntokartoitus eikä sitä ennen saa mennä suihkuun, joten piti kävellä iisisti. Kävelin Itäistä Pitkääkatua torille päin ja totesin taas kerran ettei tämän kauniimpaa kaupunkia taida olla, ainakaan minun silmissäni. Puutaloja, puuaitoja, aidanrakoon vilahtava kissa, syksyn väreissä hehkuvia puita, aamuhämärässä loistavia katulyhtyjä, persoonallisia puutarhoja, kiireetön tunnelma... Ihan oikeasti olen rakastunut kotikaupunkiini.

torstai 20. lokakuuta 2011

Mietteitä lenkiltä

Olo on paljon parempi, vatsassa tuntuu vain hienoista kivistystä. Lähdin lenkille ihanaan syksyiseen ja tuuliseen aamuhämärään. Ajatus saa syystuulessa ilmaa alleen, se lentää keltaisten lehtien lomassa, ratsastaa aallon harjalla ja tarttuu korkealla huojuvaan kuusenlatvaan, jatkaen kohta matkaansa vapaasti kiitävän linnun selässä. Mietin kaikenlaista, korvanapeista kuuluva kappale "Moves like Jagger" sai minut muun muassa miettimään sitä, miksi Tanssii tähtien kanssa on niin suosittu ohjelma. Useimmat meistä kai haluaisivat hallita kehoaan ja liikkua sulavasti, se on kaunista katsottavaa. Olin pitkään sitä mieltä, että maailma menetti jotain kun minusta ei tullut tanssijaa. Olen aina rakastanut tanssia ja rytmiliikuntaa, nuorena vain ujous/saamattomuus ja harrastusmahdollisuuksien puute estivät antautumasta alalle.Se on kuitenkin edelleenkin ykkösasia, mikään muu fyysinen aktiviteetti ei saa aikaan sellaista kokonaisvaltaista hurmiota kuin tanssi. Tai saa, mutta se ei kestä yhtä kauan. Nyt kun olen löytänyt niinikään tanssia rakastavan kumppanin ja olen päässyt kokeilemaan erilaisia paritansseja huomaan, etten opikaan ihan itsestään, se on jopa vaikeaa ja kovan työn takana. En pärjää hyvin yksittäislajeissakaan, esimerkiksi zumbassa olen rytmistä jäljessä ja liikun todella kömpelösti. Niin ne karisevat nuoruuden luulot, kehonhallinta ja sulavuus vaatii kokopäivätyötä. Mutta ei se haittaa, fyysisestä vajavaisuudesta huolimatta hurmio on edelleen sama.

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Vatsa pipi

Kehon keskipiste on äärimmäisen tärkeä, kun vatsassa on jotain vikaa kaikki tuntuu vaikealta. Olen jo viikon ajan luullut sairastuvani vatsatautiin, vatsa kouristelee silloin tällöin mutta kouristelu ei johda mihinkään. Mälsää. Peruin huomiset opetustunnit, ne menisi ihan pipariksi jos olen puolikuntoinen. Ja nyt olen. Olin ajatellut raivata jotain isoa autotallissa, taidan tyytyä muutamaan laatikkoon täällä varastossa.

tiistai 18. lokakuuta 2011

Iltaa kohti kohoten

Eilinen oli vähän suossa rämpimistä, päällimäisenä oli turhautuneisuus ja virrattomuus, välillä oli pakko nousta koneelta ja mennä haravan varteen heilumaan. Piristyin kun porukat tuli töistä ja elämään vuorovaikutusta. Illalla sitten jo jorasi lujaa kun HormoniSistersit kokoontuivat harjoittelemaan NaisDayn keikkaa varten, siitä tulee ihan hyvä vaikka aikaa on hintsusti. Päivän kaari näytti selvästi ihmisen sosiaaliset tarpeet.

perjantai 14. lokakuuta 2011

Fiilistelyä

Har så vacker utsikt från mitt vardagsrum att jag måste skriva om det. På dagen har skogen och närliggande träden lyst gröna och gula, idag i fin solsken mot blå himmel. Men även när det är mulet så här års så ser det ut att vara soligt när träder lyser så fint. Nu har jag tänt ljus och beundrat utsikten när det skymmer, det har hunnit bli nästan mörkt. Har inga gardiner utan njuter av naturen bakom glaset. Undrar hur de nya ägare kommer att inreda det här rummet. Även om jag har ett stort skrivbord här och soffgruppen är lite inklämd så finns det fin stäming, det finns potential. Men det får jag aldrig veta.
Älskade min utsikt i Kallhäll från åttonde våning mot Mälaren o horisonten, kommer säkert också älska det jag ser från mitt nästa vardagsrumsfönster.

torstai 13. lokakuuta 2011

Viktigt o oviktigt

Har tolkat två dagar på ett seminarium om uppsökande ungdomsarbete. Hade egentligen inget hum om det tidigare. Mycket intressant, och mycket viktigt. Vi har ca 60 000 ungomar som försvinner från systemet efter grundskolan, de måste sökas upp för att de inte ska riskera att bli utslagna. Jag är full av beundran för människorna som jobbar med detta och som bryr sig om på riktigt - vilken insats de gör!
Tolkningen var dåligt ordnat, beställaren ville inte bekosta sig ordentlig teknik med burar, utan vi fick fånga talet från luften och hörlurarna räckte inte till alla. Det var många finskspråkiga som inte förstod någon svenska alls, så till slut gav de svenska talare upp och gick över till finska. Igen sparade man på fel ställe.
Men nu till mitt så oviktiga jobb som har hopat sig under två dagar...

maanantai 10. lokakuuta 2011

Just näin

Luin Hesarin Nyt-liitteestä puolalaisesta Mariasta, joka on ehtinyt toteuttaa elämässään jo montakin unelmaa. Här kirjoittaa ne aina vihkoonsa, siitä se alkaa. Tämä saitti on yksi niistä. Upeita designtutoteita taitelijalta kuluttajalle, najs. Don't dream about life, just live you dreams.

perjantai 7. lokakuuta 2011

Om konst

Ramlade via en trevlig blogg som jag läser till den här underbara konstsajten, gillar skarpt hennes tavlor. Såpass att jag har frågat om priser och funderar om jag ska köpa en tavla. Så enkla, men uttrycksfulla, och vackra. Så här skulle jag vilja måla, har det ständigt i bakhuvet. Plan B är att fortsätta som företagare och skapa samtidigt utrymme o tid för eget skapande, och det är nästan lika lockande som plan A som är att prova på en anställning. Men jag vet inte om jag lyckas skapa tid för det. Men jag försöker.

Coming Out, Annelie Nilsson

Archipelago I, Annelie Nilsson