En tanke

Jag erkänner. Ofta loggar jag inte in för att jag har så mycket att säga. Utan att jag vill se hur många som har tittat på min blogg. Fåfängt, visst. Men det känns skönt att några tittar, är tacksam för varenda en av er.
Idag har vi haft en fin dag. Först sovde vi till tio. Sen hade vi besök av goda vänner från Sverige, sen av goda vänner från Lappfjärd och nu av en god vän här i stan. Oberoende av olika förändringar i parrelationer, vissa vänner har man kvar. Och kom ihåg: man måste inte välja sida när folk skiljer sig, man kan och bör umgås med båda parter.

Päivä kerrallaan

Mukavaa olla taas kunnossa. Kävin pitkästä aikaa hikilenkillä, ja se sai minut todella tuntemaan, että olen elossa. Ja että kaikki on niin hyvin. Kulunut vuosi on tuonut eteen paljon uusia tilanteita uudessa asuin- ja työympäristössä, toinenkin pojista lähti opiskelemaan ja olemme opetelleen kahden aikuisen elämää. Se tässä onkin niin jännittävää, olemme vapaita muokkaamaan elämästä oman näköistä. Edessä on varmasti muutoksia, tällä hetkellä emme tiedä, missä asumme vuoden kuluttua. Pidän ajatuksesta.

Tänk om man fick det

Vissa saker är bara så goa. Som köksalmanackan till exempel. En svensk årsbok med massor av goda recept och aktuella saker. Fick några av min kära ex-svärmor på 90-talet, och fortfarande tar jag fram en när det ska lagas en riktigt god äppelpaj. Såg utgåvan från -94 på kökshyllan i Henriksdal och bläddrade i den, och hitta den här. Hade faktiskt tänkt skriva av dikten, men varför skulle jag det när det gick att googla fram på en sekund. Bra är den.

OM JAG FICK LEVA OM MITT LIV

Jag skulle våga göra fler misstag nästa gång.

Jag skulle slappna av och ta det lugnt.

Jag skulle vara tokigare än jag varit i det här livet.

Jag skulle  ta färre saker på allvar.

Jag skulle ta fler chanser.

Jag skulle bestiga fler berg och simma i fler floder.

Jag skulle äta mer glass och mindre potatis.

Jag skulle kanske ha fler verkliga problem, men färre inbillade.

För jag är en av dem som lever förnuftigt och klokt

timme efter timme, dag efter dag.

Visst har jag haft mina ögonblick, men om jag fick leva om skulle jag haft fler.

Jag skulle faktiskt försöka att inte ha annat än ögonblick, det ena efter det andra, istället för att planera så många år i förväg, varje dag.

Jag är en av de människor som aldrig åker någonstans utan att ha med termometer, varmvattenflaska, regnrock och fallskärm.

Om jag fick leva om mitt liv, skulle jag resa med mindre packning.

Jag skulle börja gå barfota tidigare på våren och fortsätta till senare på hösten.

Jag skulle dansa mer.

Jag skulle åka fler karuseller.

Jag skulle plocka flera maskrosor.

NADINE STRAIN, 82 år, Louiseville, Kentucky

Joulupäivän aamuna

Luonto oli tänä jouluna täydellinen. Sopivasti pakkasta, kuu taivalla, lunta kaunis kerros kaikkialla. Oli ihana ajella eilen illalla kaksi päivää kestäneen melkoisen hulinan jälkeen kotia kohti, omaan rauhaan.

Löytyihän se oikea asenne

Onpa tämä joulun odottelu leppoisaa. Uffe alkaa juuri graavaamaan lohta, minä istuskelen ja pidän seuraa. Pojat nukkuvat, Jenni on lähtenyt töihin. Puoleltapäivin teen yhden joululahja-analyysin, ja sen jälkeen keitän joulupuuron Ruotsiin lähtevälle porukalle, exä tulee myös puuroaterialle. Ilta menee fiilistellessä. Huomenna ostamme vimpat jouluruoat ja sen jälkeen suuntaamme maalle, jossa kinkku kypsyy uunissa ja illalla on joulusauna. Aattona keitän taasen joulupuuron ja aattoaterian syömme naapurissa. Ja yöksi kotiin. Ihan hyvin tämä joulu siis kuitenkin menee, vaikka etukäteen ahdisti. Mutta ihanien ihmisten seurassa kaikki on mukavaa. Elämä on lahja, ja siitä pitää nauttia. Ja jättää joulusiivot ja muut hössötykset jos siltä tuntuu. Ei siellä lusikkalaatikossa kuitenkaan kukaan jouluaan vietä.

Hmm, musta täplä on likaa linssissä.

Dags att varva ner

Nu tar jag jullov. Klart min största kund har sett till att jag måste offra en av mina semesterdagar till kontoret, men jag gör det i  smyg. Erkänner inte till dem iallafall. Men visst är det bra bordet inte är tomt man går på semester.
Någon julmänniska är jag dock inte, det måste jag återigen erkänna. Mat-och julklappshysterin är överdrivet, vi köper allt för mycket mat o äter sen oss halvdöda. O i sista sekunden köper man klappar ingen vill ha. Men så är det. Julen är en stark tradition. Och nu har jag tänkt försöka plocka russinen ur kakan, njuter famförallt  av glädjen av att vara tillsammans. Och det tycks gå bra, har bra fiilis just nu.

Uppvaktning

Fick en gåva och fin blombukett från företagarföreningen igår. De samlade ihop alla medlemmar som har fyllt jämna år under året, vi var fem. Jag och fyra män. Trevlig gest, även om jag har varit, och är, lite kritisk för föreningen. Efter några år i styrelsen i slutet av 90-talet tyckte jag att det inte var nåt för mig, och fortfarande kan jag tycka att det är en lite för sluten klubb som inte följer sin tid. Men nu ska de byta ut folk i styrelsen, och den nya näringslivschefen i stan tycks ha en klar vision om hur företagarföreningen ska jobba. Så jag tror det blir bättre. Mojängen jag fick var fiffig, nu kan jag hänga min väska vart som helst, t.ex. på puben. Eller också kan jag hänga en resepegel i ögonhödj på hotellrummet. Eller min jacka på hatthyllan när krokarna är upptagna. Eller...

Kääntäjien ansiotasosta

Luin fejsbookin kautta saamastani linkistä av-kääntäjien karusta todellisuudesta. Tiedän että av-käännökset ovat heikosti kannattavia, mutta että ihmiset ovat saaneet raataa tällä tavalla, ja saavat edelleenkin, on aivan järkyttävää luettavaa. Olen miettinyt paljon alan palkkausta asiatekstikääntäjänä ja yrittäjänä: teen tätä, koska en voi tai halua alentaa palkkatasoani. Asiatekstien kääntämisellä ansaitsee ihan hyvin jos onnistuu pitämään hyvän asiakasrakenteen eikä joudu kilpailemaan pilkkahinnalla kääntävien kanssa. Kaunon kääntäminen voisi olla hauskempaa, mutta se on paljon huonommin maksettua. Eli en ole koskaan edes harkinnut sitä, korkeintaan hiukan haaveillut romaanien koukeroisesta kielestä. Av-kääntäjien todellisuutta vasten tilanteeni on ihan ok, vaikka se välillä tympii. Se pitää minut kuitenkin ihan hyvin leivissä.

Så måste det bli

Den kom iallafall. Julstressen. Höll mig vaken tre timmar i natt. Jag som tycker att julen får komma och gå. Helt plötsligt är det lite för många saker i pipeline, och ingen möjlighet att fixa det sista under de sista dagarna. För då är man redan på landet. Nåja. Kanske kan jag vända det till min fördel, kanske kan jag ligga på sofflocket och läsa just innan julafton. Vem vet.
En stor bov i dramat är mitt jobb, som så många gånger tidigare. Många snabba uppdrag, kunder som vill ha sitt före julhelgen, och den största kunden givetvis dagarna efter - underleverantörer firar väl inte jul? Jag sitter o knappar på mina tangenter så kroppen stelnar. Dags att skapa lite målbilder. I utbildningen jobbar vi med självbilden, men det går inte så bra just nu. Glömmer min övning lite för ofta. Ska försöka komma ikapp igen. Och jag tänker skapa en målbild som kan fungera. Där är inte översättningar den huvudsakliga inkomstkällan, utan tolkningar. Sen sitter jag vi dator emellanåt, men inte för att jag måste utan att jag vill. Kan göra också nåt annat icke inkomstbringande. Den här målbilden har dock en förutsättning som kräver förändring: jag kan inte bo kvar här.

Helgens program

Tillbringade några dagar i Åbo, skoj med lite omväxling. På fredag såg vi tokroliga ÅA spexet Caesar o Kleopatra, där Matilda är med. Mycket humor under bältet, men inte så det störde. Duktiga ungdomar som klarade så bra de ibland svåra situationer som publiken utsatte dem för - till spexet hör att publiken kan ge order "mera känsla", "säg samma på norska/finska", "bli förbannad" etc. Vet inte när jag sist har skrattat så. På lördag shoppade vi, och njöt av de fina delikatessdiskarna på Stockmann. Köpte hem (bodde hos sonen) läcker mat istället att fa med alla ungdomar till en restaurang, mycket roligare så. Vi hade tänkt gå att dansa men innan klockan blev så mycket vann latheten, det blev sofflocket istället.

Kaikki taas hyvin

Ylävatsa on nyt skannattu ja tutkittu kaikin mahdollisin tavoin. Eikä mistään löydy mitään vikaa. Viisi viikkoa kestäneet vaivat ovat rauhoittuneet, ja oma teoriani on, että sappitiehyet tukkinut tukos aukesi parin viikon takaisessa krampissa ja nesteet virtaa taas niin kuin pitääkin. Vaara on siis tältä erää ohi. Nyt on vain otettava selvää, miten syödä tästä eteenpäin uusiutumisriskin välttämiseksi. Lääkäri saa nyt tosin ensin vahvistaa omat päätelmäni.

Ett bra seminarium för en för liten publik

Var på en bra föreläsning igår, ett seminarium on framtidens arbeten och arbetskraft, föreläsaren var framtidsforskaren Thomas Fürth från Kairos Future i Sverige. Det var intressant och höra fakta om hur människor som var unga på olika årtionden har helt olika referensramar, hur vi alla bör kunna tänka lite längre än vad vi brukar för att förstå situationen vi lever i. Skönt att lyfta blicken ibland från det lilla lokala till det övergripande. Det ger en lite mera luft.
Synd bra att arrangörerna hade missat informera publiken. En tidningsannons och ett mejl till en sluten slumpmässig vald grupp räcker inte. Det är så dumt att nonchalera de möjlihgheter en omfattande mejlilinglista och den sociala median ger. FB skulle gett bred synlighet med mycket liten insats från arrangörerna. Det saknas insikt om detta på flera håll här, man lever kvar i det gamla. Dessutom hade man kunnat bredda publiken genom att tolka tillställningen, tekniken finns i vårt kulturhus. Men det är givetvis en kostnadsfråga.

Tahtoo tehdä

Kävin kirjakaupassa ostamassa vähän joulutilpehööriä, ja ostin päähänpistosta muovailumassaa. Haluaisin mennä heti kotiin työstämään sitä, mutta nyt ei ole oikein aikaa. En ole ihan varma mitä siitä syntyy, mutta jotain on tulollaan. Itsenäisyyspäivänä puhunut näytelmäkirjailija kertoi, miten hänen Rakas lotta -näytelmänsä päähenkilöt syntyivät ja varttuivat hänen päässään aivan itsestään, ilman aktiivista panosta. Sen jälkeen hän alkoi kehitellä heille tarinaa. Ehkä sormistani syntyy kohta uusi hahmo, tai sitten ei ja teen tavallisia tonttuja. Sekin on mukavaa.

Bokrekommendation

Har just läst ut en jättebra bok. Fick låna den av min son, som gillar att äga bra böcker.  Boktjuven av Markus Zusak. Den handlar om livet i Tyskland under Hitlertiden, om en ung flicka som älskar böcker och ord, om familjen som gjorde heilhitler på gatan men som samtidigt gömde en jude i källaren, om kärlek och förlust. Historien berättas av döden, och det ger boken en fängslande stämning. Rekommenderar varmt.

Inför det okända

Man blir påmind om livets skörhet ibland. När en människa plötsligt rycks ifrån sina käraste, när sjukdomen uppdagas kan det finnas bara några veckor kvar. Hur hinner man förbereda sig? Är det rädslan för det okända som ligger överst, eller är det oro för hur familjen kommer att klara sig? Man inser hur viktigt det vore att leva så att man inte behöver ångra något när det blir dags. Att man inte har onödiga konflikter och ouppklarade missförstånd, man hinner kanske aldrig reda ut dem. Det gäller att förlåta och försonas, och försöka möta människor såsom man själv vill bli bemött.

Onnittelut Suomelle

Suomi täytti eilen 95 vuotta. Mitä vanhemmaksi sitä tulee sitä paremmin osaa arvostaa maamme itsenäisyyttä. Asiamme voisivat olla aivan toisin, jos itänaapuri olisi aikoinaan meidät nujertanut. Sydämen täyttää syvä kiitollisuus ja kunnioitus maamme puolesta taistelleita sukupolvia kohtaan.
Tein eilen myös yhden hienoimmista tulkkauskeikoistani, tulkkasin kaupungin järjestämän itsenäisyyspäiväjuhlan juhlapuheen ruotsiksi. Puheen piti näytelmäkirjailija Inkeri Kilpinen, ja hän kertoi naisten uroteoista puolustustaistelujemme aikana. Olin saanut puheen etukäteen ja käynyt sen pari kertaa mielessäni, ja pystyin vaivatta seuraamaan hänen ajatustaan, vaikka hän välillä poikkesikin kirjoitetusta. Upea puhuja, vaikka ikää jo 86 vuotta. Hyvä esikuva itse kullekin.

Värme mitt i kylan

Vi har fina vyer i vårt hem. Damen från Kreta får figurera i många foton. Här tog jag en fin bild tycker jag. Hon kanske saknar hemlandet, men amaryllisen ger henne hopp om bättre framtid här i det kalla Finland. Hon behöver färg och värme för att blomma upp, precis som vi levande människor.

Mietteitä mustasta

Mietin tänään taas värejä. Sitä miten musta on menettänyt kaiken viehätyksensä minun silmissäni. Mustat vaatteet ovat minusta tylsiä, mitäänsanomattomia ja vanhentavia, ja sisustusvärinä se on suorastaan ahdistava. Jotkut jämähtävät mustiin, jatkavat teini-iän kokeiluja vielä pitkälle aikuisiällä, värjäävät hiukset mustaksi ja pukeutuvat mustiin kiireestä kantapäähän. Yleisilme on sairaalloinen ja ikävä. Musta tappaa ympärillä olevat värit, myös useimpien kasvoilta. Näin muuttuu ihmismieli. Vielä vuosi sitten pengoin kaapin kaaoksesta esiin mustia rettuja, niin arkeen kuin juhlaan. Nyt kun mustat ovat hävinneet kaappini ovat paremmassa järjestyksessä, tiedän ja näen, mitä minulla siellä on. Eikä kaapissa ole enää yhtä ahdasta, eikä tule käytyä yhtä usein vaatekaupassa.

Första advent

En lung o fin eftermiddag på landet. Vi har plockat fram lite julsaker, eldat i vedspisen och ätit gott. Nu ska vi elda bastun o bara njuta. Livet är gott.

What a relief

Magneettikuvissa ei näkynyt mitään poikkeavaa. Mörkö kävi vieraana muutaman päivän ja onneksi katosi taas. Sitä ehtii ajatella kaikenlaisia skenaarioita kun odottelee tuloksia, tutkia oireita ja surffata aivan liikaa. Nyt sitten vain atkotutkimuksiin, jokin tässä kuitenkin mättää.

Kursdag 6

Idag har vi pratat om självbild. Det är ett övergripande begrepp för både självkänsla och självförtroende och man bygger den från födseln. Det är svårt att få nåt riktigt grepp om sig själv, hurdan är jag? Man listar lätt det man vill vara, idealsjälvbilden. Men ser andra mig så? Är jag sann i mitt beteende? Och hur har min självbild byggts upp i barndomen? Finns det nåt som jag har lagt locket på även om jag inte vet det? Hur mår mitt inre barn (i litteraturen pratar man mycket om det inre barnet, som bär på saker som man upplevde i barndomen)? Hur ska jag kunna få fram henne?
Det blir många frågor, och vetgirigheten växer. Samtidigt blir man plågsamt medveten om sitt stora ansvar som förälder, man börjar undra: klarade jag av uppgiften att skapa en bra självbild hos barnen?
Jag hoppas det. Har haft en mysig kväll med sonen och flickvännen. Vi handlade o lagade mat, och spelade ett roligt brädspel. Sen åkte dom till flickvännen och jag sover över här på Brändö.

Omaa designia

Paperilankaa näpertäessä syntyi uusi tuote, enää puuttuvat vain kauniit kankaiset lautasliinat. Kuvassa näkyvä sininen uniikkikappale lähti joskus 80-luvun lopussa mukaan Erik Lallerstedtin ravintolasta Tukholmassa. En kyllä muista miksi.

I sinom tid

Inte går det nu riktigt sådär snabbt. Det var väl lite fånigt att ens önska, att hela apparaten skulle stå stilla så jag får ställa mina frågor direkt. Det ska komma ett brev på posten i vanlig ordning. Nå, jag väntar. Och tänker istället på mysiga saker, som tex att jag har två dagar med mental träning framför mig, och däremellan en middag med sonen med avec och en natt i sonens lägenhet på Brändö. Efter att ha suttit som fastklistrad på min arbetstol den senaste tiden känns det lyx att få tänka på annat än jobb.

Snart vet jag

Imorgon får jag förhoppningsvis veta vad är det som spökar i mig, har tid till magnetröntgen på VC. Eller också skickar de bara ett utlåtande per brev, så jag får vänta lite till. Något måste dock göras, inte kan man riktigt leva med det här. Det postitiva är att midjemåttet minskar, då allt överflödigt lämnar bort. Säkert lika effektivt som LCHF, om inte effektivare. Men tänk så svårt det är att låta bli att äta gott då man emellanåt mår lite bättre, det är en stark koppling till mat man har.

Sorry folks

Jag går mot strömmen. Ikväll borde alla körsångare varit på Brahe djäknars o Florakörens konsert i Lappfjärd. Säkert fantastisk tillställning. Men jag ville inte dit. Har gett mig lov att göra vad jag vill, efter att jag sköter mitt jobb. Och det är jag värt, efter att ha haft en djävulsk kramp igår, med spyor ock krampmedicin och en tanke om att beställa en ambulans till Vasa. När det släppte hade jag inga som helst skrupler om vad jag bör göra.
En nackdel som man har på en liten ort som den här: när det ordnas nåt ska du vara med, annas sviker du. Och det ordnas en hel del här, så helt plötsligt har du ingen egen tid. Det ställer jag inte upp på.

Kluvet

Den här staden är mysig. Det är julöppning i dag, och stadskärnan har gjort sitt bästa för att allt ska lysa idag. När jag hämtade in tidningar såg jag att i det halvfärdiga nybygget på andra sidan gatan hade de lagt advetljusstakar i fönstren. Fasaden i husen är så gott som klar, och det ser jättefint ut. Den fina julbelysningen som pryder torget var på plats, likaså granen, och allt var tänt när jag gick över gatan på vägen till jobbet. Man känner hur en mysig stämning sprider sig.
Men egentligen är jag inte en julmänniska, upplever att den är lite jobbig. Var ska man fira, med vem? Och hur mycket onödigt jobb man måste göra för att vara alla till lags. Alla ska få sin speciella sill eller låda, även om personen sku bara smaka av den en gång. Skulle helst vilja fira i lugn o ro i eget hem utan massa ståhej. Och givetvis med egna barn (och där har jag pudelns kärna) - så blir det inte iår, och när det blir så handlar det om en mycket större jeng än den egna nyfamiljen. Så jag få ta det som det kommer, på juldagen brukar det kännas bättre. Fram till dess ska jag njuta av de tindrande ljusen.

Maailma muuttuu, Eskoseni

Mietin meissä ihmisissä jyllääviä voimia. Halu muutokseen pitää kehityksen pyörät pyörimässä, mutta muutokset voivat luoda myös levottomuutta ja ehkä joillekin juurettomuuttakin. Joitakin liian rauhallinen ja staattinen elämä ahdistaa, mieli tekee koko ajan kokeilla jotain uutta ja rukata kuviot uusiksi. Toiset taas kavahtavat kaikkea, mikä järkyttää heidän normaalin elämänrytmiään. Heille uusi työ tai uusi asunto on kauhistus, vaikka vanhassakin on paljon toivomisen varaa ja valituksen aihetta. Ja molemmat voivat käyttää mottonaan: "Man vet vad man har men inte vad man får".
Yhden yllättävän repliikin näin lukiessani SAS-lentoyhtiön kohtaloa käsittelevää juttua. Siinä muutaman nuoren naisen mielestä SAS pitäisi pelastaa, "onhan se ollut ja toiminut koko heidän elämänsä ajan" - onko lentoyhtiö todellakin osa heidän perusturvallisuuttaan? Ja hieman minua ihmetyttää, kun joku vuosikymmenienkin päästä ylistää, miten turvallista täällä meidän lintukodon sairaalassa oli synnyttää. On niitä lapsia syntynyt turvallisesti muuallakin. En oikein voi samaistua muutoksenvastaiseen ajatteluun, olen enemmän tuota levotonta tyyppiä. Vieläkään en asu vimpassa asunnossani enkä varmaan vimpassa kaupungissakaan, ja edessä olevat muutokset tuntuvat vain jännittäviltä. Varsinkin, kun ne voi jakaa samanmielisen kumppanin kanssa.

Päivän opetus

Älä  koskaan syö ylikypsää päärynää näppiksen ääressä. Saa nähdä koska U ja 8 alkavat takerrella.

Sormet jo syyhyää seuraavaa

Mustekala on valmis ja pääsi makuuhuoneen kattoon. Pitsimäinen paperivalaisin on hellyttävän kotitekoinen, ja valmistui nopsasti ilman suurempia ponnisteluja. Televisionkatsonnan sivutuote. Mielessäni on jo seuraava, jonka aion tehdä niinikään paperinarusta mutta ilman varsinaista ohjetta. Kukkia ja ledvaloja.

En bra sida av FB

Upptäcker nya skäl att gilla FB. Även om jag ibland tycker det är ganska tråkigt att följa med, men det är väl att jag inte har så många vänner där. Eller att de inte bryr sig om att skriva om allt möjligt. Precis som jag. Men i helgen var det så kul att se vad min son har för sig. Ni som har söner vet kanske att de inte är lika pratglada som tjejer. När vi sitter kring samma bord pratar vi hela tiden, men att ringa och höra hur det går är ingen hit. Då har man inte så jättemycket att tala om. Men när  flickvännen skrev i en lång mening vad hon hade gjort med sin älskling i helgen, då fick jag också veta det. (Obs. Flickvännen har bjudit mig till vän, inte tvärtom.) Och jag blev varm i modershjärtat, för visst är det härligt att ha nån att dela med sig av små vardagliga ting. Det ger guldkant.

Snart lyser det

Vi har fått följa lejonen i Rådhusprken i flera veckors tid. Tillsammans med den frivilliga brandkåren har de hängt upp i träden och fäst ljusslingor på plats. Dom är där igen idag. Vilken fin satsning - tack Lions! Vi fick se häromkvällen hur de testade lamporna för att kunna se var de ska fylla på. Fantastiskt vackert. Lite snö till så är julstämningen perfekt. Hoppas de får lysa även efter julen. Ser framemot julöppningen nästa fredag.

Minuudesta

Viime aikoina mieleen on pulpahtanut menneitä juttuja, erilaisia tapahtumia, ihmisiä, tunteita, tilanteita. Ihan arkisia asioita, mutta tuntuvat mukavilta. Yhteys entiseen, tai alkuperäiseen minään on tallella.Välillä on tuntunut, että se on hiukan hukassa. Elämä vie usein sellaista vauhtia, ettei mietiskelyyn juuri jää aikaa. Sitä ikäänkuin puutuu ja tulee tunnottomaksi, eletty elämä ei tunnu missään silloin, kun pitää vain keskittyä suorittamaan. Ilmeisesti olen nyt löysännyt ja ajatuksille on tullut tilaa. On mukava huomata, että siellä ne ovat takataskussa kaikki elämykset ja kokemukset, ikävätkin, ja voin antaa rauhassa niiden tulla esille omia aikojaan. En koe niitä uhkana, vaan ne vain vahvistavat persoonaani, sitä tyyppiä mikä minä olen aina ollut.
Tämä johtuu osaksi varmaan iän myötä tulevasta oivaltamisesta, ja osaksi henkisestä valmennuksesta. Olen alkanut hämmentää sisintäni, ja sieltä voi nyt sukeltaa esille vaikka mitä. Jännittävää!

Kaunotar

Tämä kiinanruusu on kulkenut mukana ainakin 16 vuotta, saattaa olla että toin sen Ruotsista eli se voi olla vielä sitäkin vanhempi. Lehdet lerpattavat kalpeina vaikka kuinka kastelen, mutta uskollisesti se jaksaa kukkia uhkein kukin. Ansaitsee oman blogipäivityksen.

Yli 20 vuoden takaa

Tuli tässä tietokoneen ääressä aristavaa vatsaa taputellessa mieleen yksi elämäni tähtihetkistä. Istuin niinikään silloisen työnantajani tietokoneella, vuosi oli 1990 ja minä raskaana noin kahdeksannella kuulla. Vauva oli mekkaloinut vatsassa jo monta kuukautta, mutta tuona aamuna näin, miten se päätti kääntyä kokonaan. Ei onneksi ylösalaisin, käänsi kai vain kylkeä. Ihan selvä kohouma, ilmeisesti kantapää, kulki vatsanpeitteen alla hitaasti oikealta vasemmalle, ja tuntui vinhalta. Päälläni oli äitini ompelema tummanliila äitiyshaalari, silloinen onepiece, ja siinä valkoinen pitsikaulus. Onpa onni että olen saanut tuonkin kokea.

Vain pakolliset, ja päivä kerrallaan

Yleensä asioista päätän minä. Siis omista asioistani. Nyt niistä päättää vatsa. Jos se temppuilee niin minä en päätä mitään, muuta kuin yritän olla sille mieliksi. Vaihtelevalla menestyksellä. Miten voisin tietää, ettei kokojyväkeksi ole hyvä välipala, kun kerran ruisleipä toimii? Kramppihan siitä tuli. Nyt taidan elää pussikeitoilla ja juotavilla jugurteilla muutaman viikon.
Samalla olen saanut ihan kasapäin käännöstöitä, mikä tietysti on hyvä juttu kun olen joutunut perumaan tulkkauksia. Mutta kun ne työt pitäisi jaksaa sitten kanssa tehdä. Päätin tänään fokusoida siihen, teen töitä niin paljon kuin jaksan ja kun hyydyn menen kotiin ja otan iisisti. En tee mitään "ylimääräistä". Tässä rasittaa hieman sekin, että jos joudun tutkimuksen jälkeen vaikkapa leikkauspöydälle, siinä menevät sitten aikataulut pipariksi. Pitää siis tehdä "pankkoon" niin paljon kuin voi. Tämä on ihan oikeasti eka kerta 17-vuotisen yrittäjyyteni aikana kun olen joutunut miettimään, pitäisikö ottaa sairaslomaa. Aika hyvin on mennyt.

På farsdagen

Känner mig pigg och glad. Magen är under kontroll, och det lättare livet smakar riktigt bra. Lättare med mat o dryck. Sköna mornar sju dagar i veckan, och livet känns på nåt sätt rikare. Gör min mentala träning varje dag, och kan så småningon börja påverka mig själv genom inre bilder. Det ger mig lugn och säkerhet inombords. Livet bär vad som än händer.
Firar farsdagen med pepparstek, och bjuder in mor på mat. Min egen far lämnade det jordiska för 11 år sedan, nu gäller det att ta vara på det man har. Innan maten ska vi besöka Uffes föräldrar på Åldersro. Hoppas mina egna pojkar har kommit ihåg sin far.

Glass till efterrätt.

Lite bisnis även idag

Idag ska det säljas kakor. Kören vill underlätta lite för mammorna inför farsdagen, och få lite fickpengar för det. Och lite synlighet. Inte bakar man för att finansiera verksamheten, för det behövs nog större engagemang. Men vi gör nåt iallafall.

Veckan har gått någorlunda, har fått avboka en tolkingskejka till Östersund, som tur hittade jag en inhoppare på kort varsel. Är inte i skick för att resa, äta restaurangmat i flera dar o hänga på flygfältet. Man måste vara frisk för det. Det är drygt två veckor till magnetröntgen, sen får jag förhoppningsvis veta läget och kan agera efter det. Just nu är det gröt o icke stekt som gäller.

Lisää flowta elämään

Aamu oli onneksi eilistä parempi. Kyllä tämä tästä. Tein eilen jotain aivan ihanaa, ilmoittauduin kahden päivän akvarellikurssille tammikuussa. Maalaaminen kuuluu elämäni ykkösjuttuihin. Kun se sujuu, siitä tulee mahtava flow-fiilis, jossa unohtaa ympäristön eikä muista nälkää ei janoa, sitä vain antaa luovuuden virrata. Joskus lopputuloskin miellyttää, useimmiten kuitenkin tärkeintä on luova prosessi. Kaipaan entistä harrastustani välillä kovasti, on ehkä tullut aika kaivaa pensselit taas esille.

Varaparistoilla

Nyt ei ole virtaa. Pakko vääntää pakolliset ja olla miettimättä turhia. Ikivanha sappivaiva jyllää, tutkimus on tulossa ja asia on varmaan ihan hoidettavissa. Mutta vie silti energian nollille juuri nyt. Palaillaan.

Myser i mörkret

Tar en lugn kväll i Dalin, riktig "piilopirtti" har vi här. Tog först en härlig rask promenad på skogsvägar, sen la vi eld i bastun och snart ska vi bada. Sen fixar vi lite gott käk, och njuter av brasan och ljus. Det är vårt absolut bästa halloweennöje. Pojkarna kom hem igår med sina flickvänner, vi gjorde hemlagad pizza. Idag for de  till Småskär, de har en mysig kväll där med far, farbror och hans familj. Känns bra.

Nästan som en hemlig resa

Lite om utbildningen. Det går bra. Att srunta i inströmmande jobb under två dagar går också hyfsat, jag har ju semestersvararen på. Och jag har inte skrivit på avtal med nån om att jag sitter på mitt kontor 8-16, alltså behöver jag inte göra det. Sen att jag stressar lite när jag ska tillbaka till skrivbordet är kanske helt naturligt. Idag började jag 6.15, men kunde då sluta 15. Helt bra arbetsdag. Men om utbildningen. Vi har kört igenom den muskulära avslappningen, nu kan jag slappna av på en minut om jag vill. Då har det blivit dags för den mentala avslappningen, och nu börjar den egentliga mentala träningen. Målet är att lära sig att komma till sitt undermedvetna där man kan jobba med målbilder. Har kommit dit genom att lyssna på instruktioner nu några gånger, och så småningom ska vägen dit bli lika snabb och lätt som i den muskulära avslappningen. Det känns skönt, inte alls obehagligt eller skrämmand, utan jag känner mig förväntansfull och jag känner tillit till det som komma skall. Tycker ni det låter flummigt? Det är faktiskt inte alls det. Varenda av oss kommer till sitt undermedvetna varje gång vi somnar, man är där någon minut innan man somnar och en halv timme efter. Om det här vore flumflum vore hela psykologin som vetenskapsgren också det.
Inför nästa närstudiedagar ska vi läsa om självbild och självkännedom. Vem tror ni inte sku ha nytta av det?

Voi ei!

Ostin eilen mm. jouluvalot oman toimistoni ikkunaan. Torin yläkulmassa oleva korkea ikkuna näkyy kauas, halusin siihen yksinkertaisen ja hyvin näkyvän jouluvalon, ja löysinkin. Mietin mielessäni, miten kivasti se näkyy torille ja sillalle, tuikkii lämpimästi talvisessa maisemassa. Mutta mitä näinkään kun ajoin tänään kotiin: ikkunani viereen seinälle on ilmestynyt maanantaina avattavan alakerran optikkoliikkeen iso sininen valomainos. Sen rinnalla mikään valo ei näytä miltään. Totaalinen tunnelmanpilaaja. Fan också.

Är just nu lite norrut

Har varit på kurs idag, sover i Vasa och fortsätter kursen imorgon. Är igen så inspirerad, vissa saker börjar sjunka in, man har börjat reflektera på ett annat sätt. Känns spännande att se vad det är man frigör i sig själv, och vart de frigjorda resurserna kommer att ta mig.
Vi har en bra dialog i gruppen, nyttigt att lyssna på andras insikter och dela med sig av sina egna.
Efter kursen sprang jag ett tag i affärerna, köpte bl.a. grejer till vår julkalenderfönster och lite julbelysningar. Måste börja testa våra ideer på ett fönster in mot gården.
Avslutade dagen med middag med sonen o hans flickvän som jag träffade för första gången, mycket trevligt hade vi.

Undrar bara

Nog är det lite märkligt hur lokapolitiken fungerar. Hur täcks man stoltsera med att man börjar sina 12. period? Är det inte lite magstarkt? All respekt för personens erfrenhet men nog vore det dags att lämna över till yngre och bättre uppdaterade människor. Vi fick många nya till vår fullmäktige, hur kul kan det vara för dem att börja sitt jobb när de ser hur man kan muta sig fram bland lika illa uppdaterade äldre, för att få makten. Nu blir det spännande att se hur posterna delas.

Krämpor med kramper

Vad är detta nu? 50 i mätaren, o just när man tycker man mår som bäst i livet, då kommer allehanda krämpor. I helgen har jag känt av gallstensanfall, nåt som jag har haft i lite olika repriser i mitt liv. Dags kanske att göra elämäntaparemontti (saknar ett bra ord på svenska), o börja ta hand om sig själv på riktigt. Definiera det goda livet på nytt - vad är det för mig. Ser nästan framemot det.

Tuli talvi

Maa on valkoisena, ilma kirpeä ja kuulas, taivaanrannalla paksu pilvipeite. Sisällä istuessa tulee helposti haikea olo, pitää jättää jäähyväiset taas yhdelle kesälle, ja valmistautua kaivautumaan vällyihin talven pimeiksi kuukausiksi. Ulkona tulee taas mahtava fiilis, hiihtäminen olisi kivaa jos tulisi tarpeeksi lunta, avannossa on kiva pulahtaa kun veden lämpötila on laskenut tarpeeksi, lumituiskussa puskiessa tulee terve ja raikas olo, kun tietää pääsevänsä pian sisälle lämpimään. Ulkoilu on parasta mielialalääkettä, toivon todella ettei nykyinen kahden vuoron työputki jatku enää pitkään, että ehtisin hoivailemaan itseäni ja myönteistä asennettani. Vaikka se onkin osa perusluonnettani, se vaatii jonkin verran tietoista ylläpitoa. Sille on otettava aikaa.

Najs designs

Ibland tycker jag att jag har ett ganska coolt jobb. Idag har jag behövt kolla på två videon för att kunna förstå vad det är jag ska skriva om. Den första var den här. Intressant, men inte så spännande, har inte ens sett en hel SW film, måste jag erkänna. Men den här vill jag faktiskt bygga själv o ha i mitt fönster - jag vill ju ha en sån, kanske i lite modernare tappning dock. Och kanske räcker det med att hyra den riktiga. Men den här kan jag äga och bygga av 1322 delar.

Pieni muistutus

Ihanaa kun päässä ei pyöri eikä ole paha olo. Minuun iski sunnuntaina vanha vaiva asentohuimaus, joka on sinänsä ihan vaaraton mutta niin kiusallinen, se yllätti nyt kolmatta kertaa. Muistan ensimmäisellä kerralla, ehkä 15 vuotta sitten, olin aika ihmeissäni ja hakeuduin lääkäriin, joka osasi selittää mistä oli kyse. Edelliskerralla tiesin jo mikä mättää, silti kävin korvakremppoineni lääkärissä ja sain hyvät ohjeet asentohoitoon, jolla huimaus lähti kertaheitolla. Sillä se lähti nytkin, mutta vaatii kyllä sisua asettua asentoon joka saa maailman ihan kirjaimellisesti kaatumaan, mutta tällainen siedätyshoito auttaa melko tehokkaasti, se pistää korvakäytävään kerääntyneen sakan liikkeelle. Seurauksena on vain etova oli, sitä kesti nyt melkein 2 vuorokautta. Tälle päivälle tilattu tulkkaus onneksi peruuntui, olisin joutunut kaivamaan tilalleni jonkun muun, mikä olisi voinut olla näin lyhyellä varoitusajalla melko mahdotonta.
Mietin heitä, jotka voivat koko ajan pahoin, joko raskauden aikana tai vahvojen solumyrkkyjen seurauksena. Vaikka lopputulema on heillä kahdesta ääripäästä, olo on karmea molemmilla.
Pitää siis nauttia jokaisesta päivästä, jonka saa viettää terveenä.

Sohvaprojekti

En olen hankkimassa uutta sohvaa, vaan olen aloittanut uuden paperinarutyön, näistä syntyy kattovalaisin. Ja näitä syntyy vain sohvalla tv:n ääressä.

Laitoin juuri saunan lämpiämään. Ennen saunaa syömme eilisiä herkkuja, valkosipuliperunoita ja luomunaudan sisäfilettä. Sitten kelpaa loikoilla lauteilla.

Fick ett samtal...

... och ett nytt tolkuppdrag nästa vecka, i tingsrätten i Vasa. Ska tolka vad målsägande i ett brottmål har att säga, kan ta hela dagen. Spännande.

Seminaaripäivä

Edessä on hyvä työpäivä. Saan tulkata seminaarissa oman kotikaupungin kulttuuritalolla, mukavan kollegan seurassa. Ohjelma alkaa klo 10 eli ehdin tarkistaa meilit ja hoitaa muutaman pikkutyön eteenpäin. Iso lego lähti toissailtana lukuun, nyt odottelen niitä muita isoja töitä joista sama asiakas on varoittanut. Tulevat tietenkin yhtä aikaa. Tällä viikolla teen myös muutaman analyysin, se on piristävää touhua. Varsinkin näin syksyn pimeydessä, kiva näyttää ihmisille uusia omia värejä. Niitä on jokaisen paletissa, useimmat meistä käyttävät vain muutamia lempivärejään. Tai sitten vain mustia ja muita tummia värejä, niinkuin niitä ei olisi luonnossa juuri tällä hetkellä tarpeeksi.
Syksyyn on tullut nyt uusi sävy, aikaisemmin olen vain nauttinut syksyn tuulisista ja synkistä säistä, ja odottanut innolla joulun ja sen myötä tuikkivien valojen lähestymistä. Nyt tästä tuntuu puuttuvan jotain, ehkä katukuva, jossa olisi enemmän väkeä ja hyörinää, pieniä putiikkeja ja kahviloita, joiden ikkunoista tulvisi lämmin valo. Täällä on hiukan liian autiota.

Nån annan fixar, faktiskt

Så här såg det ut vid trappan imorse. Vi har en stor ek på gården och alla löven blåser in på vår veranda. Gillar lövhögar, de är fina att se på och sköna att trampa i på hösten. Men kanske inte på trappan.

Tänkte räfsa bort dem, även om det finns en gårdskarl som ska fixa det. Men nog kan man väl putsa sin egen trappa? Sen kom jag på att jag har ingenstans att lägga löven, inte kan jag fylla soptunnan med dem heller. Så jar lyfte bara bort tomma blomkrukor o kissen och gick till jobbet. När jag kom hem var högen borta, simsalabim.

Turhauttavaa touhua

Ei tää ole mun juttuni. Yhteydenpito sähköpostilla ihmisten kanssa, jotka eivät vaivaudu edes kuittaamaan saaneensa tiedon. Sellainen ärsyttää. Johtuu tietenkin siitä, että minun ammatissani yrittäjänä ja kielenkääntäjänä kaikki meilit yleensä kuitataan,  asiat ei etene muuten. Minä kuittaan jokaisen tilauksen ja asiakkaat kuittaavat jokaisen tarjouksen ja toimituksen, ja ylipäänsä tiedon perilletulo ilmaistaan meilillä tai chatissa. Jos sitä ei tehdä on syytä epäillä, että meili on kadonnut bittiavaruuteen, ja sitäkin sattuu toisinaan.
Kukaan musikaalimatkan osanottajista ei kuitannut oma-aloitteisesti matkan peruuntumisesta lähettämääni viestiä, eli sitä piti lähteä kalastelemaan. Miksikö? No muuten joku olisi voinut lauantaiaamuna odottaa tienvarressa bussia turhaan, kun ei ole koskaan saanut viimeisintä viestiäni.

Työtä ja huvia

Vire oli eilen vähän alamaissa,  johtui tietenkin siitä, että matka meni mönkään. Mutta kun asian suhteuttaa, ei sillä liene juuri merkitystä, musikaali pyörii vielä pitkään ja porukka osaa mennä sinne ominkin päin. Matkatoimistolle tämä sitten olikin isompi juttu, maine sai kolauksen.
Pakersin kuitenkin töitä tunnollisesti neljään, sen jälkeen sain mennä valmiiseen pöytään syömään herkullista luomulihapataa, liha on hankittu Hakalan luomutilalta Skaftugista. Ja sen jälkeen kävimme elokuvissa, Mika Kaurismäen Tie pohjoiseen. Pidin siitä, sai sekä nauraa että tuntea syviä tuntoja, Vesa-Matti Loiri on edelleenkin niin hyvä. Pääsisipä hänen konserttiinsa. Elokuvan jälkeen mekko päälle ja menoksi Merikievariin, päivän huviliikunta oli kolmisen tuntia tanssilattialla - vähempikin riittäisi nostattamaan vireen uudelleen huipulle.
Tänään yritän taas keskittyä legoihin, ja illalla uudestaan elokuviin, siellä menee perjantaina ensi-iltansa saanut Lasse Hallströmin Hypnositören. Najsnajs.

Tråkig överraskning

Det är länge sen jag behövt jobba på en helg, men nu måste jag. Det går bra, ska bara närvara först på makens valkampanjmöte på andra sidan gatan. Sen blir det nya legotexter för några timmar. Fick tyvärr ett tråkigt besked igår: musikalresan som jag jobbat på nästan ett halvår behöver ställas in, en vecka före den skulle bli av. Resebryrån har råkat i en knipa, till oss lovade biljetter har blivit sålda till andra. Det verkar vara en djungel, resebranschen, med otaliga aktörer och samarbetspartners. Sån här trassel stjäl tid o energi, och att missa den fina Kristina från Duvemåla och en rolig resa med ett glatt jeng är faktiskt trist. Försöker inte ordna någon ny resa, utan var och en får nappa på de plåstererbjudanden resebyrån kommer med.

Ajan käsite muuttuu

Minulla on nykyään ruhtinaallisesti aikaa. Olen elänyt vaiheen, jossa nelihenkisen perheen arki oli harteillani, sen ohella tein paljon leipätöitä, ja omaa aikaa sai nipistää väkisin. Nyt kahden aikuisen taloudessa, jossa molemmat tekee ruokaa ja kotihommia, voin tehdä töitä kahdessa vuorossa ja siinä välissä vaikkapa lenkkeillä. Ja illalla jää aikaa vielä sohvalla lojumiseenkin.
Nautin tästä suunnattomasti. Toki lapsia tulee joskus ikävä, mutta ei niinkään tätä viimeisintä vaihetta jossa he jo elivät aikuisen elämää samassa taloudessa meidän kanssamme, vaan sitä kun he olivat pieniä ja halittavia. Ei ihme että ihmiset hurahtavat lastenlapsiinsa.

Det är bra att sova

Hade ingen väckarklocka idag, bestämde igår, att om jag sover så sover jag. Det behövs ibland. Vaknade 5.45 och lämnade kvar i sängen, somnade om o vaknade 7.23. Har ljuvlig känsla ikroppen nu. Utsövd, utvilad och avslappnad. Det blir en bra dag.

Antijante

Tässä on uusi huoneentauluni. Olen viettänyt ihan hyvä lapsuuden ja nuoruuden, mutta yhtä asiaa moitin. Sitä, ettei hyvästä ja onnesta saanut koskaan puhua. Jos sitä oli niin piti pysyä hiljaa, siitä ei pitänyt kertoa muille. Se juontaa jantelakiin, jonka teeseihin kuuluu mm. "älä luule olevasi mitään erityistä". Jos luulet, niin muut ovat sinulle vain kateellisia ja pahansuopia. Niinpä olen oppinut vähättelemään itseäni ja tekojani, tuhansien muiden sukupolveni kasvattien tavoin. Ihan turhaan.

.

Skiftjobbare

Den här veckan får jag köra två skift. Annars har jag ingen chans att hinna med jobbet. Texterna jag gör nu går så långsamt, LEGO produkttexter. Inte särskilt svåra, men man måste ha koll på alla möjliga figurer som dyker upp i den här klossvärlden. Man får surfa o leta, leta o surfa. Men värre jobb kan man ha. Blir bara ett ovälkommet avbrott i motions"rutinen" - undrar om jag nånsin får en sån?

Home again

Oli tosi kiva tavata ystäviä pitkästä aikaa. Hyvä yhteistyömme perustuu ystävyydelle, ja nyt kun tapaamme emme juttele kovinkaan paljon työasioista, ne hoituvat kätevästi Skypellä. Keskitymme yhdessäoloon. Söimme, juttelimme, kävimme teatterissa ja hiukan hulluttelimmekin - ostimme taas kenkiä, tai kengän. Eksymme tapaamisillamme usein kenkäkauppaan, aina jollakin meistä - usein minulla - on kaupunkikävelyyn sopimattomat popot, niin tälläkin kertaa. Mutta nyt ostimme myös tällaiset. Aivan tyhmä ja höperö kapistus, ja sellaisena hurmaava.

Yksi näyteikkuna erosi joukosta, Louis Vuitton. Ihan hulppea. Riittää tosin, että tuotteet näkee lasin läpi.

Sen sijaan ihastuimme muutamaan pikkuputiikkiin. Yksi niistä on  Globe Hope, joka valmistaa käytetyistä materiaaleista mm. vaatteita, laukkuja, kenkiä ja koruja.Nämä korvakorut on tehty vetoketjusta.

Lähdin Helsingistä junalla Turkuun, jonne siippani oli ajanut jo perjantaina. Vietimme hauskan illan syöden ja tanssien ja tapasimme tänään kaikki nuoret, toinen pojistani oli kyläilemässä veljensä luona. Haimme koko porukalle pitsat.

Kotipuolessa tunnelma laski, alueemme on juuri nyt katastrofialuetta, Jatkuvat sateet ovat saaneet Lapväärtinjoen tulvimaan, jo 10 taloa on veden alla, ja joen pinta nousee aina vain, ulkona sataa taas kaatamalla. Ihan tuli itku kurkkuun kun katseli hävitystä, joissakin pihoissa oli ovenpielessä soutuvene. Ihan epätodellista.

Kiireinen, silti aika rauhallinen

Aikamoinen on aikatalu. Ja melkoisesti tekemättömiä töitä jotka saavat nyt lojua maanantaille. Tänään ihanaiset kollegani tiimissä vievät minut katsomaan Viulunsoittaja katolla ja yöpymään Tornihotellissa Helsingissä. Tulevat Lundista ja Alicantesta asti, ihan vain koska minä täytin taannoin pyöreitä. He eivät toki ole "vain" kollegoita vaan hyviä ystäviä jotka ovat seuranneet mukana aina 90-luvun puolivälistä. Huomenna erkanemme kukin omille teilleen, minä istahdan Turkuun menevään junaan.
Kiiruusta huolimatta stressitasoni on kohtalainen, ehkä hieman tavallista alhaisempi. Voi johtua siitä, että olen nyt tehnyt rentoutusharjoituksia noin kuukauden ajan.

Det slår aldrig fel

En närstudiedag avklarad, imorgon en till. Lite historik, lite teori, lite mera insikt i vad mental träning går ut på. Imorgon mycket muskulär avslappning, som är en grund för att den personliga utvecklingen kan ske. Kan man inte slappna av fysiskt är man inte mottaglig och det blir omöjligt att frigöra sina resurser. Sen kommer den mentala avslappningen. Och mycket annat.
Och så är det som vanligt: när jag ser till att jag har mycket annat program än jobb, så dyker det upp tunga uppdrag, utan förvarning och med kort deadline. Dessutom har jag troligen fyra färganalyser nästa vecka, iochförsig jätteroligt, men det blir lite tight...  Det är en gruppebställning som jag inte kan sprida på olika dagar. Vi får se hur jag lyckas stjäla tid för motion. Utsikerna är inte särskilt goda.

Räkrisotto

Man blir förvånad ibland. Så god mat jag kan göra utan recept. Måste dela med mig min komposition så jag skriver ner den här, o så vet jag var jag hittar det när jag vill göra repris.

Man tager risottoris, glaserar det i smält smör (rejält med smör) o häller på grönsaksbuljong (fond + vatten), låter det puttra nästan klart. Under tiden strimlar man en morot med skalkniven, gör strimlor av en bit kinakål och fänkål, hackar en chilifrukt smått och sätter i allt när riset är just o just al dente. Sen stänger man av plattan och går och duschar. Det är förståss inte alls nödvändigt, men jag gjorde det, efter ett träningspass. När man kommer tillbaka är allt klart, i med en påse tinade räkor och massor med flinklipt dill. Snabb upphettning och pressad citronsaft på. Så himla gott.

Minä - who?

Tulihan se sieltä, voittajafiilis. Uhmasin mukavuudenhaluani ja lähdin illansuussa juoksemaan, ja juoksin koko matkan alun ja lopun 50 metriä lukuunottamatta, matkaa ehkä noin 5 km. Hieno tunne. Paras pistellä menemmään tasamaalla, pururadan mäet saavat odottaa kunnes kunto on kovempi.
Kurssikirjallisuus käsittelee nyt minuutta, kuka minä oikeastaan olen, ja mistä minäkuvani koostuu. Eikä se ole ollenkaan helppoa, kuka meistä osaa kylmiltään sanoa kuka minä olen? Vegalta alkoi eilen ohjelma Må bra med Anne, ja siellä eräs kirjailija kertoi saaneensa terapiansa alussa kysymyksen kuka sinä oikein olet. Hän oli ladellut kaikenlaista itseensä liittyvää, ja terapeutti totesi: "Niin, olet nyt kertonut paljon asioita siitä mitä olet tehnyt, mutta et sanonut vielä sanaakaan siitä, kuka sinä olet." Eikä hän osannut sanoa mitään, oli avioeron kriisissä ja huomasi hukanneensa itsensä vuosien varrella kokonaan.
Juostessa pääsee aika lähelle omaa minuutta, ainakin minusta tuntui siltä. Ajatus saa lentää ja siinä huomaa, mikä tuntuu omalta ja hyvältä, vaikka juoksu itsessään onkin raskasta. Se vapauttaa kuitenkin hyvää oloa tuovia endorfiineja, ja siitä hyvän olon tunteesta on hyvä jatkaa minuuden pohtimista.

Bra manick

Hade igen en sån där natt när sömnen inte räckte till. Det bara är så ibland, förra veckan sovde jag som en stock alla nätter. Efter att ha legat o vridit mig 1,5 timme steg jag upp och läste en kursbok som jag laddat i iPaden. Och upptäckte vilken förträfflig läsmiljö det är, behövs ingen läslampa och man kan bläddra tyst. Och man kan förstora fonten om man inte hittar glasögon. Ska ladda ner lite skönlitteraut tror jag... ska gå till bibban o hör hur deras e-lån funkar.

Dagen efter

No olihan meillä taas kivaa. Keikka meni niin nappiin ja meistä tykättiin ihan hulluna. Olisi pitänyt olla nimmareilla varustettuja fanikuvia mukana. Ihan oikeasti, hormoneihin on ihan selvästi helppo samaistua. Sytkärit vain puuttui, kun he heiluttivat käsiään meidän laulaessa. Kuvia esityksestä ei valitettavasti ole muilla kuin yleisöllä, tässä muutama oma otos.

Hormonit hyrrää tänään

Hormonit keikkailee tänään Tampereelle. Basisti on käynyt kampaajalla ja lyhentänyt kutrejaan, ja päätti pukeutua tänään turkoosiin ja valkoiseen. Näillä mennään.

Kan inte hjälpas

Kluven. Det är vad jag är. Alltid en fot på väg bort, hur bra jag än har det. När jag körde hem igår, rakt o trist på riksåttan, ingen trafik, bara skog o skog. Då kände jag hur skönt det hade varit om jag hade behövt köra max 5 minuter, eller inget alls, efter en avslutad arbetsdag i Vasa. Hade gärna krypit ner på soffan i en mysig lägenhet i nåt höghus, som vätter mot havet. Och handlat läckerheter på saluhallen tidigare på dan. Skulle njuta av det. Eller inbillar jag mig bara?

TGIF imorn

Tolkade på ett biogasseminarium i Vasa idag, det var invecklat. Gick sådär. Mest för att talarna var så inne i sin värld att de var nästan kryptiska. Är ganska slut i huvet. Till råga på allt har jag en dödmösse i ögat - så kallade mina kompisar det i Skaftung i barndomen. Elohiiri på finska. En muskelspasm som retar, och är svår att få bort. Inte ens min avslappningsövning hjälpte helt, dock dämpade det lite. Har klarat av 20 av 21 övningar, förra lördagen hade jag ingen chans att lägga mig ner med iPod 20 minuter. Imorgon byter jag till övning 2, som är hälften kortare.
Höstmarknaden kör igång imorgonbitti. Vi har många nya grannar mot Rådhuset, diverse handlare. Ska bli roligt att se på kommersen från mitt kontosfönster. Synd bara att hormonerna ska på keikka till Tammerfors på lördag, hade varit kul att snurra här bland marknadsfolket. Men man kan inte få allt här i världen.

Merkkipäivänä

Päivään mahtuu niin monenmoista. Ajatukset ovat esimerkiksi käyneet Karoliinisessa sairaalassa, jossa ponnistin maailmaan kuopukseni tasan 20 vuotta sitten. Ja vedin samaisena aamuna viimeisen röökini appivanhempia odotellessa, he tulivat hoitamaan esikoista kun me lähdimme synnärille. Yksi hieno asia toi mukanaan toisen.
Olin menossa töiden jälkeen juoksemaan mutta sade esti, ajatus kylmännihkeistä märistä vaatteista ja kengistä ei houkutellut. Joten uhmasin yksin huhkimisen noloutta ja otin esiin zumbalevyt, ja sain sykkeen nousemaan ja hien irtoamaan olkkarin lattialla. Tuli hyvä fiilis, jätin levyt telkkarin viereen odottamaan seuraavaa sadepäivän ja juoksutarpeen yhteenottoa. Eikä yhtään nolota.
Sen jälkeen olen ehtinyt syödä hyvin jonkun muun tekemää ruokaa, lojua sohvalla ja lukea Skriva-lehden kannesta kanteen - että voikin kirjailijoiden ajatukset ja vinkit kiinnostaa. Seuraavaksi avaan kurssikirjan "Simplify your life", aika hauska teos kaikkine neuvoineen. Paljon hyvää, jonkin verran "nojaa-juttuja". Eräs kurssikaveri heitti ryhmämeiliin mielenkiintoisen artikkelin aivoista, joita ikä ei selätä niin kuin on luultu. Hyvä tietää.

Mietityttää

Media tuo aina välillä elävän elämän raakuudet meidänkin ulottuvillemme. Me emme sodi, elämme rauhassa, yltäkylläisyydessä ja ummistamme silmämme. Viime päivien raprotointi Syyrian sodassa kärsineistä lapsista ravistelee. Miten me voimme täällä vain fokusoida omaan hyvinvointiimme ja unohtaa kaiken muun? Parhaillaan kuuntelen radiosta juttua naisten sukuelinten silpomisesta Etiopiassa, kulttuurisidonnaisena ilmiönä. Mitämitämitä? Elämme pumpulissa ja katsomme sisäänpäin, kun meidän pitäisi kantaa solidaarinen vastuumme ja auttaa siinä missä voimme. Voisiko minä lähteä maailmalle talkoisiin? Osaanko jotain, josta olisi muille hyötyä? Vai pitääkö minun tyytyä vain maksamaan ja toivoa, että rahat menee sinne minne pitääkin?

Ojoj

Blev less på finska radiokanaler och öppnade Sveriges Radios P4 Stockholm. Oj vilken längtan jag fick. Så ljuvlig svenska de har, min inkörsport till rikssvenskan en gång i tiden. Jag vill bo där igen, nån gång. Gjorde jag det nu vore jag kanske på väg mot Göteborg som bäst för att tolka på ett nordiskt sammanhang. Är lite avis på dom som gör det.

Uutta puhtia kuorotouhuun

Olipa mukava kuoroleiri. Meitä oli vähän, mutta paikalla olijat olivat täysillä mukana. Leipätyönään näyttelijöitä Tampereella opettava Arla opetti meille hyödyllisiä asioita äänen muodostuksesta ja kuorolaulusta, ihanan persoonallisella tyylilla ja innostavasti. Tuntien jälkeen saunoimme ja kävimme uimassa, ja illalla söimme ja joimme hyvin, ja tietenkin lauloimme. Pari meistä kävi aamullakin meressä, se oli huisin kylmää ilman saunaa. Mutta virkisti. Nyt pitäisi vielä käväistä Hormoniharkoissa ja sen jälkeen pääsee kotisaunaan, ja ihanan oman peiton alle.

Helg går på läger

Kören har börjat och vi inleder med ett körläger. Kören bekostar sina medlemmar högklassig undervisning av en dramapedagog och sånglärare, och övernattning och middag på Kilen. Jag tycker man behöver satsa på de aktiva medlemmarna, det är inte meningen att vi ska samla pengar på hög. Det trista är att folk inte känner engagemang, av de ursprungligen 20 anmälda (bindande anmlan) har 5 hoppat av: "måste ställa upp för barnen, måste åka till Sverige, har glömt och bokat in nåt annat..." sånt irriterar mig. Det att nån är sjuk kan man förståss inte göra nånting åt.
Man kan ju tänka att en oengagerad ordförande kan inte vänta sig nåt annat, men det kan också vara att detta är en av förklaringarna till mitt oengagemang. Det var fel av mig att böja mig för grupptrycket och ta emot förtroendet, känner det nu så tydligt. Men ska försöka sköta min plikt tills jag kan avaxla ansvaret. Det är inte så att jag inte gillar damerna o gemenskapen, men skulle vilja bränna av min energi på nåt annat.

Hyvä minä

Olen paahtanut koukeroisen maanvuokrasopimuksen raakiksen kolmessa päivässä putkeen, töitä olisi riittänyt vielä illallekin mutta pää on puhki. Joten päätin lähteä juoksulenkille. Pitkästä aikaa. Kävin keskikesällä kerran, ja luovutin kun se oli niin työlästä, en jaksanut juosta koko reittiä, noin 5 km. Pidin itseäni huonona, olenhan kipitellyt vaivatta kaksinkertaisia matkoja, tosin noin 5 vuotta sitten. Siitä on kauan, on kuin aloittaisi alusta. Aloittelen juoksuharrastusta nyt kolmatta kertaa elämässäni, se on aina alussa hankalaa, mutta kunto nousee nopeasti kun vain ottaa itseään niskasta kiinni ja lähtee. Pururadalle on tästä 5 minuutin kävelymatka, ja metsässä oli ihanat värit ja pehmeänkostea ilma näin illansuussa. Ja korvissa soiva hyvä musiikki rytmitti askelta. Mutta välillä piti kävellä. Silti annan itselleni kehuja. Juoksin ehkä koko matkasta 4/5, ihan hyvä saavutus. Ja lähdin juoksulenkille ja jätin sauvat kotiin - on niin paljon helpompi lähteä rivakalle sauvalenkille. Mutta pumppu ei rasitu yhtä paljon. Ja juuri sitä kaipaan juoksusta, rasituksen kiihdyttämää sykettä. Ja voittajan tunnetta. Se tulee kyllä ennen pitkää.

Lite rastlös

Det kryper på. Längtan till en större stad. Paradiset är fortfarande kvar: Kristinestad är den käraste o vackraste småstad för mig, men hösten för med sig en känsla av ödslighet. Inte så att jag lider av ensamhet, har goda vänner att umgås med. Men saknar gatuliv, små butiker, cafér, känslan av större sammanhang. Kände detta när jag var på stavgång i morse, den vackra miljön har nåt ledsamt över sig, vi går mot den mörka vintern. Känslan förstärks kanske av att orsaken varför jag kom hit tillbaka har bleknat - mina barn bor på andra orter. Visserligen ska de komma hem då och så, men de kunde lika gärna hälsa på mig nån annanstans. Samtidigt vet jag hur bra vi har det här, men känslorna är inte rationella, De bara kommer, och går.

Det är höst nu

Nyt on sitten auttamatta syksy. Kansalaisopiston kurssit pyörähtävät käyntiin ja lämpöpatterit piti laittaa viikonlopulla päälle. Olen kuitenkin aina pitänyt syksystä. Aikaisemmin innostuin helposti uusiin kursseihin ja harrastuksiin joka syksy, nyt en enää viitsi, into lopahtaa kuitenkin ennen pitkää. Kuoro on ainut, ja sekin tuntuu välillä tervalta - kuorolaiset ansaitsisivat innokkaamman puheenjohtajan. Pakkopullaa. No jaa, tehdään se mitä jaksetaan. Nyt odotan syksyltä leppoisia koti-iltoja, kirjoja, sohvannurkkaa, käsitöitä tv:n ääressä. Yksinkertaisia asioita. Lisäksi nautin tuulisista ulkoilusäistä, mieli lepää kun saa kuunnella metsän huminaa ja aaltojen pauhua. Ja nuuhkia suolaista meri-ilmaa.

Kanon

Ihana syyspäivä, pyöräilimme Kanuunalahteen - maisemat ovat aina yhtä ihanat. Nyt mietin tekisinkö vähän töitä vai avaisinko ekan kurssikirjan. Hm. Taidan tehdä molemmat. Ensin työ sitten huvi.

Ajankulua

Poliitikko lähti kokoukseen ja aloin selailla vanhoja kuvia, kerrassaan hauskaa puuhaa. Tässä muutamia mukavia muistoja.

Huomenlahja. Näillä voi tanssia vaikka ei uskoisi.

Ranskalainen aamupäiväkahvi.

Ihana tulkkiperheeni, mitähän teille mahtaa kuulua?

Joskus tekisi mieli antaa tukan taas kasvaa.

Peppu poikineen.

TGIF

Tulkkasin eilen museoseminaarissa Vaasassa, mukava päivä. Mutta illalla pää ihan puhki. Kävimme vähän kaupoilla, syömässä, kylässä ja olimme kotona puolikymmeneltä illalla. Ei muuta kuin pyjama päälle ja harjoitus korviin. Aatella että osaan laittaa harjoitukset etusijalle - se on lupaavaa! Tänään kävin ensitöikseni lenkillä nuuhkimassa ihanaa tuulista syysilmaa, ennen kuin alkoi sataa. Töitä on tullut sen verran että ensi viikko on turvattu, ja kyselyitä on ilmassa. Tästä on hyvä lähteä viettämään viikonloppua.

Läksyjä

Istuin koko illan kurssikansion ääressä ja vastailin kysymyksiin: millainen olen ja miten milloinkin reagoin: tein lähtötestiä. Yllättävän vaikeaa pistää numeroita eri väittämien kohdalle - en minä tiedä! tuli monesti mieleen. Olenko sellainen kuin luulen, vai näkevätkö muut minut ihan erilaisena? Jää nähtäväksi. Kurssikirjallisuuden pitäisi tulla lähipäivinä ärrälle, mielenkiintoista päästä aloittamaan.
Aamulla päätin vihdoin luovuttaa kuntosalihaaveet - minussa ei tällä hetkellä ole sellaista puhtia, energia menee muualle. Olen ihan tytyyväinen päätökseeni, enkä kanna siitä huonoa omaatuntoa. Lenkkeily ulkoilmassa on etusijalla, olin aamulla jo menossa mutta sitten alkoi sataa kunnolla. Maybe later.

Ystävistä

Ystävät ovat elämän suola. Ilman heitä elämä on vajaata. Valitettavasti aika ei tahdo riittää, ja omat kiireet saavat tuijottamaan liikaa omaa napaa - kanavat ulospäin eivät tahdo pysyä auki. Chattailun ja sähköisten viestien aikana on mukava joskus rojahtaa vanhanaikaisesti sohvalle puhumaan puhelimessa. Sain eilen myönteisiä kuulumisia kahdelta hyvältä ystävältä, elämä järjestyy ja etenee ja palaset loksahtelevat paikoilleen. Tuli niin hyvä fiilis.

En annorlunda resa

Att bli en mental tränare är att kolla sin riktning - kolla vem jag riktigt är och hur jag fungerar. När jag vet det, kan jag fundera är det såhär jag vill vara, och vart vill jag komma i livet, och sen genom ihärdigt tränande ändra mitt tankesätt och beteendemönster så att jag kommer dit jag vill. Det första året är tänkt att leda oss 26 österbottningar dit, och det andra året ska lära oss att hjälpa andra att göra samma sak. Känns mycket inspirerande. Första föreläsningsdagen var intressant rakt igenom, inga döda stunder och irrande tankar. Bra jeng, fräscha metoder att knyta kontakter med helt främmande människor. Fokus ligger på träning, 270 dagar framåt ska man göra en övning genom att lyssna på instruktioner. Är redan inne på dag 3 :)

Liten glimt av sol o värme

Kan behövas en sån här dag. Laddade just bilder här. Vid hemkomsten tänkte nästan checka in på nytt på samma plan som skulle starta tillbaka 3 timmar senare...
Första utbildningsdagen för mental tränare var mycket inspirerande, nu har jag nåt att bita i. Återkommer till det senare, nu ska vi förbereda middag för några vänner.

Väliaikatieto

Loma meni tietenkin taas liian nopeasti, mutta oli oikein onnistunut. Talsimme Hanian vanhan kaupungin kujia ja laiskottelimme rannalla, jätimme kellot ja puhelimet hotellihuoneeseen emmekä piipahtaneet netissä viikkoon. Nautimme ihanasta auringosta ja lämpimästä merivedestä - ne ovat vain 4 tunnin lentomatkan päässä. Me like. Lataan myöhemmin vähän kuvia ja fiiliksiä reissusta. Nyt setvin sähköpostiruuhkaa ja ajan aamusta Vaasaan, huomenna on koulutuksen eka päivä.

Se on loma nyt

Blogiin tulee nyt runsas viikon tauko, lähdemme huomenna Kreetalle viikoksi, Haniaan. Lento lähtee iltapäivällä, sitä ennen pitää hommata verhot toisen pojan kämppään. Hän muuttaa huomenna  Vaasaan, ajamme kimpassa ja hänellä on iso osa tavaroista edelleenkin pakkaamatta. Ja illalla on futismatsi. Kamala katsella vetkutusta, kun itse on tottunut panemaan töpinäksi. Mutta aion kestää.

Aamun ajatus

Mietin, mitä minä koulutukselta oikein haluan, mitä haluan sen avulla saavuttaa? Toivon, että se on käänteentekevä juttu, jonka avulla voisin esimerkiksi vapauttaa ne resurssit, jotka välillä antavat osviittaa olemassaolostaan. Pystyn ehkä sen avulla ylittämään valkoisen kankaan ja paperin aiheuttaman angstin. Haluaisin täyttää valkoiset pinnat ja kokea luomisen aikaansaaman euforian. Mutta ensin täytyy löytää ne resurssit.
Lisäksi toivon voivani parantaa vuorovaikutustaitojani. Jos omaksun ja hyödynnän oppimani viisaasti, voin ehkä kehittää taitojani niin pitkälle, että voin auttaa niillä myös muita löytämään omat resurssinsa. Jaoin Facebookissa juuri viisaan ajatuksen, joka menee suoraan suomennettuna (ilman stilisointia) jotakuinkin näin: "Kun luulet, ettet enää pysty enempään, olet vielä kaukana siitä, mihin sinut on luotu pystymään". Uskon siihen.

Jippii

Jag kom in på mental tränare, är en av de utvalda 26 av minst 40 sökanden, kanhända det var flera. Najsnajs. Utbildningen påbörjas genast efter Greklandsresan, blir att vara ledig hela veckan.
Om ni undrar vad det är jag ska ta itu med så kan ni läsa om det här.

Uusi havainto

Tunsin itseni tänään vanhaksi, kai ihan ekaa kertaa elämässäni. Puhuimme töissä kahvipöydässä salibandystä, siitä miten kiva olisi mennä mukaan pelaamaan joukkuepeliä, rehkimään hiki hatussa. Meillä näyttääkin olevan ihan toimiva seura, mutta kun klikkasin itseni heidän sivuilleen ja katsoin ketkä naisjoukkueessa pelaavat, niin ikä alkoi painaa. Ihan selvästi olen siihen joukkoon ikäloppu, ja se oli uusi tunne. Kyllä minä toki olen ikäeron aikaisemminkin huomannut, jos ei muualla niin yökerhossa, jossa lasteni kaverit moikkaavat baaritiskillä. Mutta siellä ei tarvi suorittaa, mitä ilman muuta pitää tehdä salibandyjoukkueessa. Eli suutari pysyköön nyt vain lestissään ja jatkakoon sauvalenkkeilyä. Kuntosalilla käynti on edelleenkin vasta harkinnassa.

Så avslutade man villan

Det var en fin helg hos goda vänner i Kantlax, härligt ställe på klipporna vid havet.På vägen dit stannade vi i Oravais vid stenparken, intressant samlig olika stenarter. Tänk så mjuk yta en sten kan ha. Framme fick vi först rökta abborrar, sen frossade vi i kräftor och avrundade med en läcker pannacotta. Så gott och så trevligt.