Är just nu lite norrut

Har varit på kurs idag, sover i Vasa och fortsätter kursen imorgon. Är igen så inspirerad, vissa saker börjar sjunka in, man har börjat reflektera på ett annat sätt. Känns spännande att se vad det är man frigör i sig själv, och vart de frigjorda resurserna kommer att ta mig.
Vi har en bra dialog i gruppen, nyttigt att lyssna på andras insikter och dela med sig av sina egna.
Efter kursen sprang jag ett tag i affärerna, köpte bl.a. grejer till vår julkalenderfönster och lite julbelysningar. Måste börja testa våra ideer på ett fönster in mot gården.
Avslutade dagen med middag med sonen o hans flickvän som jag träffade för första gången, mycket trevligt hade vi.

Undrar bara

Nog är det lite märkligt hur lokapolitiken fungerar. Hur täcks man stoltsera med att man börjar sina 12. period? Är det inte lite magstarkt? All respekt för personens erfrenhet men nog vore det dags att lämna över till yngre och bättre uppdaterade människor. Vi fick många nya till vår fullmäktige, hur kul kan det vara för dem att börja sitt jobb när de ser hur man kan muta sig fram bland lika illa uppdaterade äldre, för att få makten. Nu blir det spännande att se hur posterna delas.

Krämpor med kramper

Vad är detta nu? 50 i mätaren, o just när man tycker man mår som bäst i livet, då kommer allehanda krämpor. I helgen har jag känt av gallstensanfall, nåt som jag har haft i lite olika repriser i mitt liv. Dags kanske att göra elämäntaparemontti (saknar ett bra ord på svenska), o börja ta hand om sig själv på riktigt. Definiera det goda livet på nytt - vad är det för mig. Ser nästan framemot det.

Tuli talvi

Maa on valkoisena, ilma kirpeä ja kuulas, taivaanrannalla paksu pilvipeite. Sisällä istuessa tulee helposti haikea olo, pitää jättää jäähyväiset taas yhdelle kesälle, ja valmistautua kaivautumaan vällyihin talven pimeiksi kuukausiksi. Ulkona tulee taas mahtava fiilis, hiihtäminen olisi kivaa jos tulisi tarpeeksi lunta, avannossa on kiva pulahtaa kun veden lämpötila on laskenut tarpeeksi, lumituiskussa puskiessa tulee terve ja raikas olo, kun tietää pääsevänsä pian sisälle lämpimään. Ulkoilu on parasta mielialalääkettä, toivon todella ettei nykyinen kahden vuoron työputki jatku enää pitkään, että ehtisin hoivailemaan itseäni ja myönteistä asennettani. Vaikka se onkin osa perusluonnettani, se vaatii jonkin verran tietoista ylläpitoa. Sille on otettava aikaa.

Najs designs

Ibland tycker jag att jag har ett ganska coolt jobb. Idag har jag behövt kolla på två videon för att kunna förstå vad det är jag ska skriva om. Den första var den här. Intressant, men inte så spännande, har inte ens sett en hel SW film, måste jag erkänna. Men den här vill jag faktiskt bygga själv o ha i mitt fönster - jag vill ju ha en sån, kanske i lite modernare tappning dock. Och kanske räcker det med att hyra den riktiga. Men den här kan jag äga och bygga av 1322 delar.

Pieni muistutus

Ihanaa kun päässä ei pyöri eikä ole paha olo. Minuun iski sunnuntaina vanha vaiva asentohuimaus, joka on sinänsä ihan vaaraton mutta niin kiusallinen, se yllätti nyt kolmatta kertaa. Muistan ensimmäisellä kerralla, ehkä 15 vuotta sitten, olin aika ihmeissäni ja hakeuduin lääkäriin, joka osasi selittää mistä oli kyse. Edelliskerralla tiesin jo mikä mättää, silti kävin korvakremppoineni lääkärissä ja sain hyvät ohjeet asentohoitoon, jolla huimaus lähti kertaheitolla. Sillä se lähti nytkin, mutta vaatii kyllä sisua asettua asentoon joka saa maailman ihan kirjaimellisesti kaatumaan, mutta tällainen siedätyshoito auttaa melko tehokkaasti, se pistää korvakäytävään kerääntyneen sakan liikkeelle. Seurauksena on vain etova oli, sitä kesti nyt melkein 2 vuorokautta. Tälle päivälle tilattu tulkkaus onneksi peruuntui, olisin joutunut kaivamaan tilalleni jonkun muun, mikä olisi voinut olla näin lyhyellä varoitusajalla melko mahdotonta.
Mietin heitä, jotka voivat koko ajan pahoin, joko raskauden aikana tai vahvojen solumyrkkyjen seurauksena. Vaikka lopputulema on heillä kahdesta ääripäästä, olo on karmea molemmilla.
Pitää siis nauttia jokaisesta päivästä, jonka saa viettää terveenä.

Sohvaprojekti

En olen hankkimassa uutta sohvaa, vaan olen aloittanut uuden paperinarutyön, näistä syntyy kattovalaisin. Ja näitä syntyy vain sohvalla tv:n ääressä.

Laitoin juuri saunan lämpiämään. Ennen saunaa syömme eilisiä herkkuja, valkosipuliperunoita ja luomunaudan sisäfilettä. Sitten kelpaa loikoilla lauteilla.

Fick ett samtal...

... och ett nytt tolkuppdrag nästa vecka, i tingsrätten i Vasa. Ska tolka vad målsägande i ett brottmål har att säga, kan ta hela dagen. Spännande.

Seminaaripäivä

Edessä on hyvä työpäivä. Saan tulkata seminaarissa oman kotikaupungin kulttuuritalolla, mukavan kollegan seurassa. Ohjelma alkaa klo 10 eli ehdin tarkistaa meilit ja hoitaa muutaman pikkutyön eteenpäin. Iso lego lähti toissailtana lukuun, nyt odottelen niitä muita isoja töitä joista sama asiakas on varoittanut. Tulevat tietenkin yhtä aikaa. Tällä viikolla teen myös muutaman analyysin, se on piristävää touhua. Varsinkin näin syksyn pimeydessä, kiva näyttää ihmisille uusia omia värejä. Niitä on jokaisen paletissa, useimmat meistä käyttävät vain muutamia lempivärejään. Tai sitten vain mustia ja muita tummia värejä, niinkuin niitä ei olisi luonnossa juuri tällä hetkellä tarpeeksi.
Syksyyn on tullut nyt uusi sävy, aikaisemmin olen vain nauttinut syksyn tuulisista ja synkistä säistä, ja odottanut innolla joulun ja sen myötä tuikkivien valojen lähestymistä. Nyt tästä tuntuu puuttuvan jotain, ehkä katukuva, jossa olisi enemmän väkeä ja hyörinää, pieniä putiikkeja ja kahviloita, joiden ikkunoista tulvisi lämmin valo. Täällä on hiukan liian autiota.

Nån annan fixar, faktiskt

Så här såg det ut vid trappan imorse. Vi har en stor ek på gården och alla löven blåser in på vår veranda. Gillar lövhögar, de är fina att se på och sköna att trampa i på hösten. Men kanske inte på trappan.

Tänkte räfsa bort dem, även om det finns en gårdskarl som ska fixa det. Men nog kan man väl putsa sin egen trappa? Sen kom jag på att jag har ingenstans att lägga löven, inte kan jag fylla soptunnan med dem heller. Så jar lyfte bara bort tomma blomkrukor o kissen och gick till jobbet. När jag kom hem var högen borta, simsalabim.

Turhauttavaa touhua

Ei tää ole mun juttuni. Yhteydenpito sähköpostilla ihmisten kanssa, jotka eivät vaivaudu edes kuittaamaan saaneensa tiedon. Sellainen ärsyttää. Johtuu tietenkin siitä, että minun ammatissani yrittäjänä ja kielenkääntäjänä kaikki meilit yleensä kuitataan,  asiat ei etene muuten. Minä kuittaan jokaisen tilauksen ja asiakkaat kuittaavat jokaisen tarjouksen ja toimituksen, ja ylipäänsä tiedon perilletulo ilmaistaan meilillä tai chatissa. Jos sitä ei tehdä on syytä epäillä, että meili on kadonnut bittiavaruuteen, ja sitäkin sattuu toisinaan.
Kukaan musikaalimatkan osanottajista ei kuitannut oma-aloitteisesti matkan peruuntumisesta lähettämääni viestiä, eli sitä piti lähteä kalastelemaan. Miksikö? No muuten joku olisi voinut lauantaiaamuna odottaa tienvarressa bussia turhaan, kun ei ole koskaan saanut viimeisintä viestiäni.

Työtä ja huvia

Vire oli eilen vähän alamaissa,  johtui tietenkin siitä, että matka meni mönkään. Mutta kun asian suhteuttaa, ei sillä liene juuri merkitystä, musikaali pyörii vielä pitkään ja porukka osaa mennä sinne ominkin päin. Matkatoimistolle tämä sitten olikin isompi juttu, maine sai kolauksen.
Pakersin kuitenkin töitä tunnollisesti neljään, sen jälkeen sain mennä valmiiseen pöytään syömään herkullista luomulihapataa, liha on hankittu Hakalan luomutilalta Skaftugista. Ja sen jälkeen kävimme elokuvissa, Mika Kaurismäen Tie pohjoiseen. Pidin siitä, sai sekä nauraa että tuntea syviä tuntoja, Vesa-Matti Loiri on edelleenkin niin hyvä. Pääsisipä hänen konserttiinsa. Elokuvan jälkeen mekko päälle ja menoksi Merikievariin, päivän huviliikunta oli kolmisen tuntia tanssilattialla - vähempikin riittäisi nostattamaan vireen uudelleen huipulle.
Tänään yritän taas keskittyä legoihin, ja illalla uudestaan elokuviin, siellä menee perjantaina ensi-iltansa saanut Lasse Hallströmin Hypnositören. Najsnajs.

Tråkig överraskning

Det är länge sen jag behövt jobba på en helg, men nu måste jag. Det går bra, ska bara närvara först på makens valkampanjmöte på andra sidan gatan. Sen blir det nya legotexter för några timmar. Fick tyvärr ett tråkigt besked igår: musikalresan som jag jobbat på nästan ett halvår behöver ställas in, en vecka före den skulle bli av. Resebryrån har råkat i en knipa, till oss lovade biljetter har blivit sålda till andra. Det verkar vara en djungel, resebranschen, med otaliga aktörer och samarbetspartners. Sån här trassel stjäl tid o energi, och att missa den fina Kristina från Duvemåla och en rolig resa med ett glatt jeng är faktiskt trist. Försöker inte ordna någon ny resa, utan var och en får nappa på de plåstererbjudanden resebyrån kommer med.

Ajan käsite muuttuu

Minulla on nykyään ruhtinaallisesti aikaa. Olen elänyt vaiheen, jossa nelihenkisen perheen arki oli harteillani, sen ohella tein paljon leipätöitä, ja omaa aikaa sai nipistää väkisin. Nyt kahden aikuisen taloudessa, jossa molemmat tekee ruokaa ja kotihommia, voin tehdä töitä kahdessa vuorossa ja siinä välissä vaikkapa lenkkeillä. Ja illalla jää aikaa vielä sohvalla lojumiseenkin.
Nautin tästä suunnattomasti. Toki lapsia tulee joskus ikävä, mutta ei niinkään tätä viimeisintä vaihetta jossa he jo elivät aikuisen elämää samassa taloudessa meidän kanssamme, vaan sitä kun he olivat pieniä ja halittavia. Ei ihme että ihmiset hurahtavat lastenlapsiinsa.

Det är bra att sova

Hade ingen väckarklocka idag, bestämde igår, att om jag sover så sover jag. Det behövs ibland. Vaknade 5.45 och lämnade kvar i sängen, somnade om o vaknade 7.23. Har ljuvlig känsla ikroppen nu. Utsövd, utvilad och avslappnad. Det blir en bra dag.

Antijante

Tässä on uusi huoneentauluni. Olen viettänyt ihan hyvä lapsuuden ja nuoruuden, mutta yhtä asiaa moitin. Sitä, ettei hyvästä ja onnesta saanut koskaan puhua. Jos sitä oli niin piti pysyä hiljaa, siitä ei pitänyt kertoa muille. Se juontaa jantelakiin, jonka teeseihin kuuluu mm. "älä luule olevasi mitään erityistä". Jos luulet, niin muut ovat sinulle vain kateellisia ja pahansuopia. Niinpä olen oppinut vähättelemään itseäni ja tekojani, tuhansien muiden sukupolveni kasvattien tavoin. Ihan turhaan.

.

Skiftjobbare

Den här veckan får jag köra två skift. Annars har jag ingen chans att hinna med jobbet. Texterna jag gör nu går så långsamt, LEGO produkttexter. Inte särskilt svåra, men man måste ha koll på alla möjliga figurer som dyker upp i den här klossvärlden. Man får surfa o leta, leta o surfa. Men värre jobb kan man ha. Blir bara ett ovälkommet avbrott i motions"rutinen" - undrar om jag nånsin får en sån?

Home again

Oli tosi kiva tavata ystäviä pitkästä aikaa. Hyvä yhteistyömme perustuu ystävyydelle, ja nyt kun tapaamme emme juttele kovinkaan paljon työasioista, ne hoituvat kätevästi Skypellä. Keskitymme yhdessäoloon. Söimme, juttelimme, kävimme teatterissa ja hiukan hulluttelimmekin - ostimme taas kenkiä, tai kengän. Eksymme tapaamisillamme usein kenkäkauppaan, aina jollakin meistä - usein minulla - on kaupunkikävelyyn sopimattomat popot, niin tälläkin kertaa. Mutta nyt ostimme myös tällaiset. Aivan tyhmä ja höperö kapistus, ja sellaisena hurmaava.

Yksi näyteikkuna erosi joukosta, Louis Vuitton. Ihan hulppea. Riittää tosin, että tuotteet näkee lasin läpi.

Sen sijaan ihastuimme muutamaan pikkuputiikkiin. Yksi niistä on  Globe Hope, joka valmistaa käytetyistä materiaaleista mm. vaatteita, laukkuja, kenkiä ja koruja.Nämä korvakorut on tehty vetoketjusta.

Lähdin Helsingistä junalla Turkuun, jonne siippani oli ajanut jo perjantaina. Vietimme hauskan illan syöden ja tanssien ja tapasimme tänään kaikki nuoret, toinen pojistani oli kyläilemässä veljensä luona. Haimme koko porukalle pitsat.

Kotipuolessa tunnelma laski, alueemme on juuri nyt katastrofialuetta, Jatkuvat sateet ovat saaneet Lapväärtinjoen tulvimaan, jo 10 taloa on veden alla, ja joen pinta nousee aina vain, ulkona sataa taas kaatamalla. Ihan tuli itku kurkkuun kun katseli hävitystä, joissakin pihoissa oli ovenpielessä soutuvene. Ihan epätodellista.

Kiireinen, silti aika rauhallinen

Aikamoinen on aikatalu. Ja melkoisesti tekemättömiä töitä jotka saavat nyt lojua maanantaille. Tänään ihanaiset kollegani tiimissä vievät minut katsomaan Viulunsoittaja katolla ja yöpymään Tornihotellissa Helsingissä. Tulevat Lundista ja Alicantesta asti, ihan vain koska minä täytin taannoin pyöreitä. He eivät toki ole "vain" kollegoita vaan hyviä ystäviä jotka ovat seuranneet mukana aina 90-luvun puolivälistä. Huomenna erkanemme kukin omille teilleen, minä istahdan Turkuun menevään junaan.
Kiiruusta huolimatta stressitasoni on kohtalainen, ehkä hieman tavallista alhaisempi. Voi johtua siitä, että olen nyt tehnyt rentoutusharjoituksia noin kuukauden ajan.

Det slår aldrig fel

En närstudiedag avklarad, imorgon en till. Lite historik, lite teori, lite mera insikt i vad mental träning går ut på. Imorgon mycket muskulär avslappning, som är en grund för att den personliga utvecklingen kan ske. Kan man inte slappna av fysiskt är man inte mottaglig och det blir omöjligt att frigöra sina resurser. Sen kommer den mentala avslappningen. Och mycket annat.
Och så är det som vanligt: när jag ser till att jag har mycket annat program än jobb, så dyker det upp tunga uppdrag, utan förvarning och med kort deadline. Dessutom har jag troligen fyra färganalyser nästa vecka, iochförsig jätteroligt, men det blir lite tight...  Det är en gruppebställning som jag inte kan sprida på olika dagar. Vi får se hur jag lyckas stjäla tid för motion. Utsikerna är inte särskilt goda.

Räkrisotto

Man blir förvånad ibland. Så god mat jag kan göra utan recept. Måste dela med mig min komposition så jag skriver ner den här, o så vet jag var jag hittar det när jag vill göra repris.

Man tager risottoris, glaserar det i smält smör (rejält med smör) o häller på grönsaksbuljong (fond + vatten), låter det puttra nästan klart. Under tiden strimlar man en morot med skalkniven, gör strimlor av en bit kinakål och fänkål, hackar en chilifrukt smått och sätter i allt när riset är just o just al dente. Sen stänger man av plattan och går och duschar. Det är förståss inte alls nödvändigt, men jag gjorde det, efter ett träningspass. När man kommer tillbaka är allt klart, i med en påse tinade räkor och massor med flinklipt dill. Snabb upphettning och pressad citronsaft på. Så himla gott.

Minä - who?

Tulihan se sieltä, voittajafiilis. Uhmasin mukavuudenhaluani ja lähdin illansuussa juoksemaan, ja juoksin koko matkan alun ja lopun 50 metriä lukuunottamatta, matkaa ehkä noin 5 km. Hieno tunne. Paras pistellä menemmään tasamaalla, pururadan mäet saavat odottaa kunnes kunto on kovempi.
Kurssikirjallisuus käsittelee nyt minuutta, kuka minä oikeastaan olen, ja mistä minäkuvani koostuu. Eikä se ole ollenkaan helppoa, kuka meistä osaa kylmiltään sanoa kuka minä olen? Vegalta alkoi eilen ohjelma Må bra med Anne, ja siellä eräs kirjailija kertoi saaneensa terapiansa alussa kysymyksen kuka sinä oikein olet. Hän oli ladellut kaikenlaista itseensä liittyvää, ja terapeutti totesi: "Niin, olet nyt kertonut paljon asioita siitä mitä olet tehnyt, mutta et sanonut vielä sanaakaan siitä, kuka sinä olet." Eikä hän osannut sanoa mitään, oli avioeron kriisissä ja huomasi hukanneensa itsensä vuosien varrella kokonaan.
Juostessa pääsee aika lähelle omaa minuutta, ainakin minusta tuntui siltä. Ajatus saa lentää ja siinä huomaa, mikä tuntuu omalta ja hyvältä, vaikka juoksu itsessään onkin raskasta. Se vapauttaa kuitenkin hyvää oloa tuovia endorfiineja, ja siitä hyvän olon tunteesta on hyvä jatkaa minuuden pohtimista.

Bra manick

Hade igen en sån där natt när sömnen inte räckte till. Det bara är så ibland, förra veckan sovde jag som en stock alla nätter. Efter att ha legat o vridit mig 1,5 timme steg jag upp och läste en kursbok som jag laddat i iPaden. Och upptäckte vilken förträfflig läsmiljö det är, behövs ingen läslampa och man kan bläddra tyst. Och man kan förstora fonten om man inte hittar glasögon. Ska ladda ner lite skönlitteraut tror jag... ska gå till bibban o hör hur deras e-lån funkar.