Tyhjiössä

Ihan kuin olisin työtön. Olo on levoton, en tiedä mihin tarttuisin, haluaisin kovasti tämän kotona pyörimisen loppuvan pian.Olen kuitenkin ollut poissa vapailta työmarkkinoilta niin kauan etten kohta usko enää osaavani mitään. Kääntäminen tuntuu vastenmieliseltä, ihan oikeasti. Olen kyllästynyt kieleen itsetarkoituksena, käyttäisin sitä mieluummin välineenä. Taas kerran mietin, mitä muuta voisin yrittäjänä tehdä. Tutkin mol:n sivuja ja sopivia töitä ei ole mailla ei halmeilla. Jään odottamaan neronleimausta tai sattumaa.

Off you go

Har alltså en köpare till huset. Ändå är det lite svårt att sätta igång innan namnen är på papper. Och nog måste man hinna packa o flytta ett hem på en månad. Ska ta itu med garderoben nu, ska ge upp det gamla hoppet att nån gång komma in i mina favoritjeans, har ca 10 par som ja har vuxit ur. Inser att jag kommer aldrig att orka ha dem på mig, donerar dem till Röda korsets loppis. Och köper stretch istället.

Om det svåra

Läste i dagens Hesari om en bok som kommit ut i Sverige, och som tar upp många tänkvärda saker. Den ska köpa när jag ser. Skilsmässa är en omvälvande sak, men inte bara katastrof. Den kan också leda till ett mycket bättre liv, till alla parter om det vill sig väl. Men det kräver mod att gå vidare i livet. Man ska komma ihåg att livet går framåt i små steg, alla problem och svårigheter behöver inte lösas på en gång. Man ska ta ett i taget och lyda sitt innersta, allt brukar lösa sig till slut.

No nih

Talo on sitten myyty. Kaupat sujuivat sutjakasti kun oli ammattilainen asialla, meklari siis. Hinta ei tietenkään ole sitä mitä pyysin mutta markkinatilanteessa kai ihan ok. En halua jäädä myymään tätä kuukausitolkulla, ja niin siinä helposti käy jos pitää lähtöhinnastaan kiinni. Monet myyjät ovat joutuneet kuukausien kuluessa laskemaan hintojaan, käuppa ei nyt tahdo käydä. I'm lucky.
Ihmiset eivät oikein ymmärrä että joku haluaa myydä talonsa ja mennä vuokralle. Minusta on vapauttavaa maksaa melkoinen asuntovelka pois ja asua kiinteistössä, jonka huolto- ja korjausvastuu ovat vuokraisännällä. Loput laitan talteen, tavalla tai toisella. Olen tähänkin asti pärjännyt tuloillani, ehköhän pärjää jatkossakin.
Ostajat ovat nuoria, sopivat mainiosti tänne kortteliin. Ja he todella halusivat tämän talon. Tuntuu mukavalta, että he voivat nyt toteuttaa unelmansa,  varmasti he pitävät tästä hyvän huolen.

Puhti pois

Motivaatio hukassa. Työmotivaatio siis. Töitä riittää hyvin, niitä on tietysti vähän liikaakin, mutta ikuinen lauseiden muokkaaminen tuntuu nyt tervalta. Eikö tässä elämässä ole parempaa tekemistä?
 Ongelmana on taloudellinen koukku. Tällä voi ansaita sen verran hyvin ettei missään ulkopuolisessa työsuhteessa (täällä ja minun koulutuksellani) yllä samaan. Pitäisi ryhtyä saman tien kaupunginjohtajaksi. En hussaa rahaa mutta en osaa oikein säästääkään, jos aamulla huomaan haluavani kenkäparin niin haen sen kaupasta sen kummemmin miettimättä.
Talon myynti voi olla loppusuoralla, tai sitten se jumittuu. Huomenna on vielä avoin näyttö, maanantaina pitäisi kai päättää mitä tässä tehdään, annanko mennä tarjoajille vai jatkanko myyntiä.

Vid morgonkaffet

Läste i dagens lokaltiding hur vi även i vår lilla stad har en hel del utslagna och utsiktslösa människor, många ungdomar, som inte orkar nåt och som inte vill nåt med sina liv. De flesta har mycket jobbiga uppväxtförhållanden och lever då på samma sett som de sett sina föräldrar leva. De har alltså inte fått nån vidare vägkost hemifrån. Kom oundvikligen att tänka på hur tacksam man får vara att man har ungdomar som strävar framåt och sköter sig, som vill plugga o få ett yrke o klara sig själv. Det är ingen självklarhet, det kan gå utför även om barndomen har varit bra.
Människor som jobbar med utslagna och försöker slussa dem till arbetslivet och det normala livet gör ett fantastiskt jobb. Om jag skulle börja om från början nu så kanske skulle jag rikta in mig på den mänskliga biten i samhället, läsa sociologi och psykologi.

Kvartssekel

Igår fyllde min yngsta 19 år, vi firade honom redan i lördags. Och idag blir U:s mellanbarn 25 år. Vi åker till Åbo för att fira henne, lagar middag till våra ungdomar. Idag finns 4 av dem i Åbo, om ett år alla 5, antagligen. Najs. Vi sover på ett mysigt hotell nästan i samma kvarter där alla ungdomar bor, de bor faktiskt ett stenkast ifrån varandra.
Har lagat en liten present, flickorna har ett badkar i sin lägenhet. Badsalt gjord på rosenblad från gården i Henriksdal. Fåglarna får stanna hemma.