Edessä on mielenkiintoinen päivä. Piipahdan ensin perhekeskuksen Hyvinvointipäivässä kertomassa heidän pyynnöstään värianalyysista, ja sen jälkeen osallistun täällä järjestettäville Slow Food Suomi -päiville, teemana perunan käyttömahdollisuudet ruoanlaitossa. Saamme toivottavasti uusia ideoita muiden convivoiden edustajilta. Slow Food -liikkeen paikallisosastoja kutsutaan convivioiksi, tänne on tulossa porukkaa seitsemästä eri conviviasta. Päivä päättyy paikallisten ravintoloiden järjestämään illalliseen Felenin talolla.
Nuorisomme on yhtä lukuunottamatta viettämässä Pampas-viikonloppua Vaasassa, varmasti aikamoista hulinaa. Olisipa tuollaista opiskelijaelämää ollut silloinkin kun itse opiskelin, olisi voinut urasta tulla toisenlainen. Sosiaalisempi. Olen huomannut miten paljon nykyään nautin työelämän sosiaalisesta puolesta, aivan toisin kuin valmistumisen jälkeisissä työsuhteissa. Silloin olin ujo ja arka, missäpä sitä olisi ihmissuhdetaitoja hionut kun opintojen ohella ei juuri muuta tehty kun käytiin silloin tällöin kaljalla. Nyt kun ikä on tuonut varmuutta niin kanssakäyminen on paljon helpompaa, ja hauskempaa. Siksi kai kääntäjän yksinäinen työ ei aina maistu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti