EWC

Olipahan rupeama. Nousin aamulla neljältä ehtiäkseni kahdeksaksi Helsinkiin, tulkkasin erään ison ruokakonsernin eurovessassa eli ewc-kokouksessa. Puoli yhdeksästä yhteen, kaksi 10 minsan taukoa. Sitä on välillä kapasiteettinsa äärirajoilla kun pitää keskittyä, kuunnella, muistaa ja tuottaa toisella kielellä. Konsekutiivin ja neuvottelutulkkauksen välimuoto. Siinä tulee väkisinkin tehtyä virheitä, sanat katoavat välillä ihan jäljettömiin. Yleisesti ottan se meni kuitenkin hyvin, toivottavasti poikii jatkoa. Seuraan nyt paluulentoa odotellessa lentoaseman ihmisiä ja syön voileivän. Tulkkauspäivien miinuspuoli on kehno ruoka, vatsa ei pidä voileivistä. Olisin ehtinyt jäädä heidän lounaalleen mutta en jaksanut olla tuon urakan jälkeen enää sosiaalinen. Ostin pari lehteä ja syvennyn kohta niihin.

Lite kroppsligt arbete

Ca 20 fönster - alla fyra ytor - på två kvällar och två dagar. Inte illa. Plus normal städning lite här o där och lite trädgårdsarbete. Jag iallafall blev jättetrött, fick kasta mig på sängen några gånger under pizzabaket på eftermiddag igår. Sen ännu Hormonisisters övning innan söndagkvällen var slut. Nu kan man "vila" lite här på kontoret och jobba på med det lilla som finns här. Det är alltså ganska lungt. Men jag hann gå på lenkki imorse, det är värt en hel del. Trivs mycket bra med att ha lagomt med jobb.
CO fick en trevlig hyresgäst från den kreativa branschen i fredags, är mycket glad för det. Och avfallsbolaget flyttade in i nedre våningen i helgen, det börjar bli liv här. Najsnajs.

Måste visa den nästintill perfekta pizzadegen U trollade fram igår.

Med magkänsla

Ibland blir jag nästa lite orolig för mig själv. Kan jag aldrig ta det lungt och leva i nuet? Måste jag hela tiden blicka framåt och gå efter min intuition? Fick nys om en utbildning i mental träning, som ordnas nu för första gången i Finland, modellen och läraren kommer från Sverige. Och jag anmälde mig nästan direkt. hann inte fundera länge innan jag hade fyllt i blanketten. Tvä närstudiedagar i månaden i Vasa, två terminer. Och möjligen en fortsättning året därpå, som skall ge färdigheter att jobba som personlig coach. Kändes på nåt sätt som en lämplig påbyggnad för färgkonsultation. Båda handlar om att få fram människans bästa sidor, att få henne att ta vara på sina resurser och blomstra. Spännande. Vad är nästa steg?

Det tar sig

Nu har jag den nya arbetsplatsen klar. Två dagsljuslampor, ett bord, en stol och en spegel. Med flit ganska färglöst, kunden med sina färger ska stå i centrum. Vet inte riktigt om detta funkar brevid fönstret, kanske måste jag möblera om lite. Men jag testar detta först.

Här börjar man.

Färgkartor för alla årstider.

Ystävistä

Viikonloppuna sitten unohdin taas kaikki itsetunto-ongelmat, söin, join ja pidin hauskaa ihan omana itsenäni. Vietimme viikonlopun hyvien ystävien seurassa Helsingissä, he lensivät sinne Oslosta, ja totesimme, että tämä uusi kokoonpano toimii melkeinpä paremmin kuin se entinen. Se, jossa neljäs osapuoli oli exäni. He ovat toki edelleenkin ystäviä exäni kanssa, mutta minä sain olla tässä jotenkin paremmin oma itseni. Ja U viihtyi myös loistavasti heidän kanssaan, ja päinvastoin. Suunnittelimme jo yhteisiä laskettelumatkoja ja retkeä New Yorkiin.
Tänä aamuna kävin juoksemassa pitkästä aikaa, pitää päästä nostamaan pulssia. Aika kehno kunto, nyt pitää ottaa itseä niskasta kiinni. Joka toinen päivä kävelyä, joka toinen päivä juoksua ja viikkoon vähintään yksi palautumispäivä.

Vanha nainen hunningolla

Käyn painia itseni kanssa. Kyse ei ole tahdon ja järjen taistelusta, vaan kehon omapäisyydestä. Iän ja mukavan elämän tuoma pehmeys käy hermoille. En viihdy vaatteissani enkä osaa hyväksyä sitä tosiasiaa, että tyylin on muututtava kehon mukana. Massaa kertyy vyötärölle ja rinnan alle, olo on kuin tankkerilla. Olo on epämukava ja tunkkainen. Tunti päivässä hikiliikuntaa tekisi ihmeitä, miksi en muka ehdi? Annanko jo periksi?

Yhtä juhlaa... melkein

Kiirusta pitää, on kirittävä työt kiinni ennen uutta viihteellistä viikonloppua. Edellinen meni yllätysten merkeissä, kahta viiskymppistä juhlittiin mitä ihanammassa paikassa, Wanhalla tuvalla. Sunnuntai oli sitten äitienpäivän viettoa. Ensi viikonlopun vietämme Helsingissä Oslosta saapuvien hyvien ystävien seurassa.
Olen niin iloinen tästä toimistosta. Käytävällä on vielä hiljaista, mutta paikka on nyt rempattu, parin kuukauden päästä täällä on täysi tohina, kun muutkin vuokralaiset ovat asettuneet taloksi.

Tässä pari päivän kohokohtaa.

Marabou osaa tehdä hyvää.

En voinut vastustaa vaaleanpunaista kellokukkaa...

Tampereelta

Kolmen toimistopäivän jälkeen viikon vimpat päivät kuluu koulutuksessa. Ajoin aamulla Kangasalaan, jossa tein yhden oikean ja kaksi feikkiä värianalyysia. Feikkejä ovat sellaiset harjoittelukohteet jotka ovat jo tiedossa. Eli vähän puolivillaista. Mutta kouluttaja ei ollut saanut harjoituskohteita arkipäivälle, minä taas halusin yhdistää tämän huomiseen koulutuspäivään yliopistolla. Eli kompromissi. Mutta sen oikean analyysin tein oikein, henkilö oli syksy, ja kouluttaja oli koko proseduurin ajan aivan hiljaa. Sen jälkeen kävimme hetken läpi teoriaa jonka jälkeen lähdin ajamaan Tampereelle, ja osuin heti oikealle kadulle keskustassa. Not bad. En yhtään häpeä tunnustaa että ajo vieraassa kaupungissa on ollut aina MÖRKÖ, mutta olen selättänyt sen. Ei siinä yleensä kummemmin käy kuin että ajaa väärin. Siitä ei sakoteta.

Baibai mokkula

Töitä tupsahti taas ihan tarpeeksi viikon kolmea toimistopäivää ajatellen. Jäi lenkkeilyt ja ikkunan pesut tuonnemmaksi. Onneksi ulkoistin kadun puoleisten ikkunoiden pesun, ne kiiltävät illalla putipuhtaina. Siis vain takimmainen pinta, muut otan sitten kun ehdin sisältäpäin. Yksi töistä on todella mielenkiintoinen, siinä käsitellään antiikin Kreikkaa ja muinaista ajattelua, demokratian syntyä jne. Harvoin tulee sellainen helmi vastaan. Vaikka on siinä haastettakin. Onneksi 100 megan netti lähti aamulla toimimaan, pystyn surffaamaan tehokkaasti.

1:a klass

Olin näköjään ostanut lipun ensimmäiseen luokkaan, najs. Ilmainen netti ja rauhallinen yläkerta. Katson ensin sähköpostit ja sitten tsekkaan mitä muut ovat tehneet tänä viikonloppuna.

Ibland går det för fort

Vi har lite för mycket program hela tiden. Just nu känns det så. Roliga saker är det, skulle inte vilja missa dem, men ibland längtar man till en lugn vardagslunk. Så att man kunde känna att man faktiskt hinner med, helt utan stress. Hoppas sommarens helger inte tar slut innan vi är i juni.

Pari päivää töissä

Vappu tuli ja meni, vietimme hääpäivää ja nautimme lämpimästä säästä Turun jokirannassa. Oli oikein mukavaa. Tapasimme turkulaisen ystäväpariskuntamme ja saimme juhannuskutsun Kustavin saaristoon, najs :-). Nyt pitäisi kuroa rästiin jääneitä töitä, ja kotona pyykkivuori kasvaa kun en viitsi jättää konetta päälle lähtiessäni toimistoon. Jotkut asiat hoituvat kotitoimistossa paremmin. Nenää on vaivannut jo muutamien viikkojen ajan pistelevä nuha ja veriset limakalvot, olenkohan saanut vanhoilla päivilläni siitepöly-yliherkkyyden?
Perjantaina lennän Tukholmaan ja menen sieltä junalla Gävleen, edessä on 3-päiväinen SFÖ-konferenssi, hauska tavata kollegoita pitkästä aikaa.