torstai 26. heinäkuuta 2012

Niin se vain on

Eilen meinasi palaa proput. Kova työtahti, liian lyhyet yöunet, kesän bailuillat ja viiden hengen talous kävivät yhtäkkiä ylivoimaiseksi. Onneksi tajusin lähteä lenkille. Mennessä äksyilin ja tullessa saaton jo jutella normaalisti. Tänään tunsin päässeeni töissä niskan päälle - varmaan hyvin ohimenevä tunne - ja menin taas lenkille. Ainut lääke joka tepsii stressiin ja hermoiluun. Se on fakta josta ei pääse yli eikä ympäri, pakko pistää lenkkeily ykköseksi ja työt kakkoseksi. Pakko.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti