Ei ollut minun juttuni tuo twiittaus. Kiinnostuin siitä kääntäjäkonferenssissa muutama viikko sitten, ja lupasin kollegoilleni kokeilla sitä, ja kokeilinkin. Mutta en innostu. Olen tehnyt itselleni siistin profiilin, ja määrittänyt twiittausaiheekseni ammatillisesti kielet ja niihin liittyvät asiat. Olen klikannut itseni muutamien kiinnostavien ihmisten seuraajaksi, ja olen saanut jonkin verran seuraajia. Mutta en ole twiitannut, en oikein tiedä mistä aloittaisin. En koe tarvetta nähdä twiittausten virtaa koko ajan näytössä. Ilmiöstä luennoinut henkilö antoi neuvon, että kannattaa ensin seurata sivusta ja aloitella hissukseen. Mutta miksi pitäisi twiitata? Se ei ole vielä valjennut minulle, en ehkä elä tarpeeksi ajan hermolla. Ja koska istun enimmäkseen näytön ääressä, saan juuri niin tuoreita uutisia maailmalta kuin haluan. Enkä välttämättä halua niitä koko ajan.
Mutta, koska maailman menossa pitäisi pyrkiä pysymään mukana, on ehkä opeteltava visertämään uudelleen jonkun ajan kuluttua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti