Det är höst nu

Nyt on sitten auttamatta syksy. Kansalaisopiston kurssit pyörähtävät käyntiin ja lämpöpatterit piti laittaa viikonlopulla päälle. Olen kuitenkin aina pitänyt syksystä. Aikaisemmin innostuin helposti uusiin kursseihin ja harrastuksiin joka syksy, nyt en enää viitsi, into lopahtaa kuitenkin ennen pitkää. Kuoro on ainut, ja sekin tuntuu välillä tervalta - kuorolaiset ansaitsisivat innokkaamman puheenjohtajan. Pakkopullaa. No jaa, tehdään se mitä jaksetaan. Nyt odotan syksyltä leppoisia koti-iltoja, kirjoja, sohvannurkkaa, käsitöitä tv:n ääressä. Yksinkertaisia asioita. Lisäksi nautin tuulisista ulkoilusäistä, mieli lepää kun saa kuunnella metsän huminaa ja aaltojen pauhua. Ja nuuhkia suolaista meri-ilmaa.