Nyt en oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, olen hiukan kuin umpikujassa. Teen koulutustani vastaavaa työtä, menestyn yrittäjänä ihan hyvin, olen jatkokouluttautunut ja hionut osaamistani hieman eri aloilla. Silti arki on tylsää ja työlästä puurtamista, edelleenkin olen taloudellisesti riippuvainen siitä, mistä vähiten pidän: kääntämisestä. Se toisinaan ihan oikeasti tökkii, kuten tänään. Pöydällä on ihan mukavasti töitä, mutta joudun ihan väkisin työntämään legopalikat ja perunakoneet aivojen läpi, se on raskasta. Mutta pakko jaksaa, muuten menee toimitusajat pipariksi ja asiakas ei maksa laskujani.
Taisin odottaa liian kauan alanvaihtoa. Konferenssitulkkaukset ja värianalyysit ovat hyvä lisä ja mukavaa vaihtelua, mutta olisi ehkä pitänyt tarttua johonkin aivan muuhun alaan, jota voisin toteuttaa täysipäiväisesti täällä periferiassakin. Ja ajoissa, 50-vuotta täyttäneenä ja viimeksi 90-luvulla toisten leivissä olleena en ole kovin kuumaa kamaa työmarkkinoilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti