Pust

Känner mig orkeslös, trist. Brukar ha ganska bra energi men nu tar nästan allt emot, enklaste hemsysslorna är oöverstigliga berg. Kanhända det här är magsjukans efterdyningar, eller också är det den dåliga nattsömnen. Det är mera en regel än ett undantag att jag ligger vaken ett par timmar på natten, somnar ofta om lagomt tills det är dags att gå upp. Dålig nattsömn kan bero på den närmande  övergångsåldern, det kan vara för lite motion, det kan vara vadsom helst. Känner att jag bör ta mig i kragen och börja ta hand om mig själv. Men då jag orkar inte. Hm, ond cirkel.

Muutamia mietteitä

Tulkkasin eilisen päivän Pohjanmaan käräjäoikeudessa, istunto kesti iltakuuteen. Sen alkua aamulla odotellessa ja lyhkäisellä lounastauolla naputtelin joitakin ajatuksia iPadiin:

Ok jos oikeuslaitoksessa työskentelevien naisten on mielestään pakko käyttää harmaata pukua, mutta pitääkö heidän valita mahdollisimman huonosti istuva? Nuori nainen, tukka hätäisellä ponnarilla, harmaa puku aivan kuin hänen miehensä vaatekaapista. Alla haalea paitapusero. Ei meikkiä, istuu hajareisin kuin metsuri, matalat kuluneet kiillottomat nahkakengät. Nimettömässä kiiltelee sormus. Miksi nainen ei voi näyttää naiselta?
Näin ajatellessani paikalle tuli toinen housupukuinen nainen, tällä kertaa trendikkään vihreässä hyvin istuvassa puvussa. Pitkät hyvinhoidetut hiukset auki, latvat hieman kiharretut. Saapikkaat ja kaksi nahkalaukkua kauniin ruskeat. Huoliteltu ja meikattu olematta silti överiksi.
Paikalle ilmestyi minun lisäkseni muitakin arkiasuisia eli vastaajat ja asianosaiset. Ja liuta pukumiehiä, eli tuomari, asianajajat ja valamiehet. Kun astuimme saliin, hiirulainen osoittautui toisen vastaajan puolustusasianajaksi, ja vihreäpukuinen syyttäjäksi. Molemmat ihan päteviä, naisia paikallaan. Ja hiirulainen vieläpä oikein rento ja mukava, joten ensivaikutelmani ei tehnyt hänelle oikeutta.
Oikeustulkkaus ei aina ole helppoa, nyt se on simultaania ilman kuulokkeita ja mikkiä. Minun tehtäväni on tulkata kahta ruotsinkielistä asianosaista ja heidän mumisevaa asianajajaansa, jonka tiedän entuudestaan vaikeaksi kuulla ja tulkita. Istun heistä liian kaukana, ja puheeni pitäisi kuulua kolmelle vieressäni istuvalle kuulijalle. Kuuntelu on erikoisen vaikeaa kun samalla pitää puhua, kokeilkaapa!
Mutta miljöö on kiehtova, suoraan elävästä elämästä. Harvoinko sukulaiset puivat riitojaan oikeudessa! Ja miten lakia lukevien onkaan pakko rakastaa pykäliä ja paperia, ja juoksevia numeroita. Ilman niitä he ovat aineistonsa kanssa ihan pihalla. Ja heidän tarkkuutensa on ihan uskomatonta.

Ibland vet man inte

Det är svårt att balansera. Man ska inte låta sig ledas av andra och man ska våga gå sin väg, leva såsom känns rätt och bra för mig. Men samtidigt ska man ta hänsyn till andra, man ska inte göra andra illa för att kunna förverkliga sina egna livsdrömmar. Det är ju ganska klart. Men inte alls lätt när det gäller den egna familjen i olika led. Hur har mina val och avgöranden påverkat mina barn? Det får jag antagligen aldrig veta. Allt tycks vara frid och fröjd men det kan ju hända det dinns nåt sår nånstans bortgömd. Tror dock att de kan hantera det, änsålänge finns inga tecken på nåt annat. Men hur klarar min åldrande mor tanken om att jag kanske inte finns på gångavstånd snart, det kan kännas ganska jobbigt för henne. Det känns inte bra för mig heller, men jag måste leva här och nu och ta vissa steg det innebär. Har hon rätt att vilja ha mig kvar? Tror inte det. Eller har jag fel?

Minkäs teet

Viikonloppu meni pipariksi. Meidän piti olla kaksipäiväisellä akvarellikurssilla Tampereella, mutta vatsatauti teki minulle tepposet, pari tuntia ennen lähtöhetkeä. Eilinen meni sitten täydellisessä tyhjennyksessä, ja nukkuessa. Tänäänkin on vielä heikko olo, ei oikein osaa tarttua mihinkään.
Todellinen pettymys, olin niin odottanut pääseväni pitkästä aikaa maalaamisen makuun. Yritämme ehkä osallistua taitelijan jollekin muulle kurssille keväämmällä.

Asiakkaan näkökulmasta

Söin lounasravintolassa jossa en tapaa käydä. Epämiellyttävä kokemus. Ruoka menetteli, mutta miljöö tökkii. Koko ravintolasali on täynnä pölyä kerääviä esineitä ja rakennelmia, ilmassa leijuu ruoankäry ja ikkunalaudalla oli tomua ja hiuksia, ehkä samoja joita inhosimme viime kuussa. Jälkiruoan sai kaivaa tyhjien pakkausten alta. Enpä taida mennä toiste.

Skön avkoppling

Det var länge sen sist jag vinterbadade. Gjorde det med kören ikväll, vi hade bokat bastun för oss själva, o så skönt det var. Man blev bra sugen att återuppta sin gamla hobby. Men jag gör inte det, inte nu. Tog det första doppet innan jag klev på bastulaven, och sen tror jag var 4 gånger till i plurret. Först tror man att man är galen o att man dör, ungefär så hemskt är det. Men redan andra doppet var behagligt efter att ha suttit en stund i bastun. Uppslutningen kunde varit bättre, vi var 8 stycken. Men vackert så. En var förstagångare, och för henne var det häftigt att  kunna fixa det. Det är ju så, man tänjer sina gränser för vad man kan göra, och det ger en bra känsla.

Skumma damer :). Nej, duktiga. O jag knäpper bilden.

Mörkt skönt vatten...

Välihuomio

Messupäivien välissä ajelimme spåralla, yövyimme Vaakunassa, söimme hyvissä ravintoloissa ja kävimme tanssimassa. Nautin siitä kansainvälisyydestä, mikä Helsingissä näkyy, eri kansalaisuudet jakavat saman elintilan sulassa sovussa. Mieleeni muistuvat Tukholmassa vietetyt vuodet, ihmisivilinä kaduilla, metrossa ja paikallisjunissa. Sitä tulee välillä ihan ikävä. Voisin aivan hyvin viettää loput työvuoteni suurkaupungissa ja asua ihan ydinkeskustassa. Kyllä tänne sitten vielä ehtii nauttimaan idyllistä, jos terveyttä vain riittää.

Mainiot messut

Kotiuduimme messuilta eilen, jalat hellinä paljosta seisoskelusta ja kurkkuvärkki käheänä. Mutta meillä oli hauskaa, siellä oli hyvä fiilis ja ihmiset olivat todella kiinnostuneita puutalokaupungistamme. Ja meillä jo käyneet olivat aivan ihastuneita ja halusivat tulla toistekin. Kyllä siinä kelpasi kehuskella omaa kotiseutuaan ja esitellä sitä sisämaalaisille. Matkailu oli teettänyt messuille uuden tiskittömän osaston, johon oli helppo houkutella ihmisiä juttelemaan. Ammattimaisen mainostoimiston suunnittelemat esitteet olivat tosi siistit ja trendikkäät ja ständin seinät kertoivat kauniisti kaupunkimme tunnelmasta. Yhtenäinen ilme oli oikein edustava. Harmi vain, etteivät kaikki täällä asuvat tiedä kaupungin panostuksista vaan mollaavat yleisönosastossa alan toimijoita, ihan katteetta. Ottaisivat ensin selvää.

Uunituore esite

Tyylikäs ja viihtyisä ständi

Siis niin kotoisaa

Kolme ammattilaista ja kaksi talkootyöläistä

Tulkki tykkää puhua

Väkeä riitti joka päivälle

Toimme tietenkin esille kesän päätapahtumia, mm. avoimia portteja kesäkuun puolivälissä. Puhuin erään puutarhablogia kirjoittavan hortonomin kanssa ja uskonpa, että hän saattaa tulla tekemään meistä enemmänkin juttua. Pääsimme heti hänen blogiinsa, voit lukea sen tästä.

Sattuipa kohdalle

Aamulehteä lukiessani silmiini osui kuva naisesta, kolumnistista. Tasaisen harmaa outfit, tummat lyhyet hiukset, isot tummasankaiset silmälasit. Hoikka nainen piilotti koko persoonallisuutensa harmauden ja säkkimäisyyden sisään. Miksi? Kuvittelin hänen päälleen istuvan ja värikkään asun, ja näin paljon viehättävämmän naisen. Enkä tarkoita värikkäällä räikeyttä, hillityt murretut värit ovat usein yhtä tehokkaat, kunhan ne sopivat kantajalleen. Ihan pistää vihaksi kun me suomalaiset olemme niin vaatimattomia. Päivän mietelause meille naisille: Uskalla olla nainen ja uskalla näkyä - samalla levität ympärillesi iloa.

Yhtä sun toista

Kuorossa oli eilen hyvä fiilis. Kuusi uutta laulajaa tekee ihmeitä Eivät vain äänivolyyminsä puolesta, he antavat piristysruiskeen koko toiminnalle. Ja me kuulostimme tosi hyvältä, tosin me lauloimme meille konkareille tuttuja lauluja. Esitämme ne vierailullamme Ilmajoella muutaman viikon kuluttua. Kuoro on siis hyvällä mallilla just nyt, pj:nä olokin on ok kun touhussa on positiivista meininkiä.
Kurssipäivä oli antoisa. Siirryimme minäkuvasta  käsittelemään tavoitteita ja motiaaviota. Du kan leda hästen till vattnet, men den måste dricka själv. Motivaation on aina tultava sisältäpäin. Kukaan ei olisi voinut pakottaa minua lopettamaan tupakanpolttoa, vaan minun piti haluta sitä itse. Siihen ei riittänyt tieto siitä, että  minun pitäisi tehdä se, yritykset valuivat hiekkaan. Mutta kun oma sisäinen motivaatio oli tarpeeksi vahva, se ei ollut edes kovin vaikeaa. Organisaatiossa olisi aloitettava yksilöistä ja heidän halustaan motivoitua, sen sijaan että heille tarjotaan valmiita porkkanoita. Ne voivat houkutella hetken, mutta eivät johda muutokseen. Muutoksen suunta on pienestä suureen.
Pähkäilimme myös suomenkielistä vastinetta termille alternativ medvetandetillstånd (eng. alternative states of consciousness), joka vastaa jotakuinkin alitajuntaa ja jossa tavoitteet integroidaan tajuntaan. Olen joukon ainut kokonaan suomenkielinen ja saan materiaalin mahdollisesti myös käännettäväksi kevään aikana. Muuntunut tajunnantila tuntuu juuri nyt aika oikealta, sitä pitää kuitenkin tutkia lisää.
Nyt pakkaan laukun ja vietän huomenna viisi ihanan rentouttavaa tuntia bussissa matkalla matkamessuille.

Pari päivää koneella

Tynkäviikko. Kaksi työpäivää, yksi kurssipäivä ja kaksi päivää matkamessuilla Helsingissä. Menen messuille ilmaistöihin ihan omasta aloitteestani, minusta se on mukavaa vaihtelua ja keino toimia oman kotiseutuni hyväksi. Joku voi pitää minua ihan tyhmänä, kun olen poissa sorvin äärestä kolme päivää. En kuitenkaan jaksa orjuuttaa itseäni tähän enempää kuin on pakko, pelkkä koneen naputtelu ei riitä minulle. Onneksi minulla ei ole työntekijöitä enkä ole vastuussa kuin itselleni - siinäkin on tosin välillä tarpeeksi. Lisäksi olen vastuussa omasta ammattimaisuudestani, kieltäydyin juuri toimittamasta isoimmalle asiakkaalleni työtä, jossa olisi pitänyt kääntää mielikuvitusmaailman kartassa olevia paikanimiä ilman minkäänlaista kontekstia, ja englannikieliset nimet olivat tosi hämäriä. Can't do that - totesin ja huomautin olevani ammattilainen. Silläkin uhalla että saan hankalan maineen.

Lenkin jälkeen

Lähdin aamun valjetessa lenkille, runsaan tunnin rivakka sauvakävely teki terää. Kävin pitkästä aikaa Antilassa, sinne on noussut muutamia uusia taloja meren rantaan. Ihanaa, kun ihmiset saavat toteuttaa unelmiaan. Ja onni etteivät muutaman vuoden takaiset kesämökkimessusuunnitelmat toteutuneet, se olisi raiskannut koko upean alueen. Mietin täällä viettämääni 16 vuotta. Uusia asuinalueita on ilmestynyt keskustan laitamille, täällä on aika paljon lapsiperheitä, ja lisää vielä mahtuu. Tämä idylli onkin ihan ykköspaikka perhettä perustaville nuorille, lapset saavat rauhassa leikkiä ja koluta luonnossa, minnekään ei ole pitkä matka, ja harrastuksia riittää. Harrastukset kuitenkin edellyttävät vanhempien osallistuvuutta, jotkut eivät sitä aina ymmärrä. Minusta juuri lasten koulun ja harrastusten kautta on päässyt kivasti osaksi yhteisöä, se tulee ikäänkuin luonnostaan. Ja asioissa on tekemisen meininki kun ollaan kimpassa. Täällä on ollut helppo elää lapsiperheenä, ja lasten varttuessa teineiksi. He ovat voineet kokeilla rajojaan ja irtaantua ihan turvallisissa oloissa. Uskon, että täältä on helpompi saada hyvät eväät elämään kuin isosta kaupungista. Itsetunto saa kehittyä rauhassa.
Mutta kun lapset ovat maailmalla niin asiat muuttuvat. Melko todennäköisesti nostamme jossain vaiheessa kytkintä, mutta vain muutamaksi vuodeksi. Sitä ennen hankimme kuitenkin kiintopisteen, jossa voimme lomailla ja asua käydessämme kotona. Det är på gång.

Och nu uppåt

Som tur följs en sämre dag oftast av en bättre. Kören började övningar i tisdags, och styrelsens rekryteringskampanj hade resulterat i fyra nya sångare. Och minst lika många är på gång till nästa tisdag. För det funkar så här: när nån, som gärna vill komma men inte riktigt har vågat förr, hör att några bekanta har börjat, så blir personen inspirerad. Kan de andra så kan jag med! Känns jättebra, det blir nya vindar både för oss "gamla" sångare och för dirigenten - det blir kanske bästa sångåret jag upplevt hittills under min körkarriär - 9 år.
Sen blev jag mycket glad just då sonens flickvän ville ha recept till en princesstårta. Sonen fyller år och enligt honom är min tårta bäst - det värmer hjärtat. Och det är den faktiskt, ingen sylt ingen frukt - bara vaniljkräm o grädde mellan sammetsmjuka botten.
Ikväll tänker jag gå på stickcafé, en trevlig tillställning för handarbetsentusiaster, och det verkar vara en boom speciellt bland yngre. Ska gå o se hur det är där - troligen mycket skoj.

A bad day

Nyt en oikein tiedä mitä pitäisi tehdä, olen hiukan kuin umpikujassa. Teen koulutustani vastaavaa työtä, menestyn yrittäjänä ihan hyvin, olen jatkokouluttautunut ja hionut osaamistani hieman eri aloilla. Silti arki on tylsää ja työlästä puurtamista, edelleenkin olen taloudellisesti riippuvainen siitä, mistä vähiten pidän: kääntämisestä. Se toisinaan ihan oikeasti tökkii, kuten tänään. Pöydällä on ihan mukavasti töitä, mutta joudun ihan väkisin työntämään legopalikat ja perunakoneet aivojen läpi, se on raskasta. Mutta pakko jaksaa, muuten menee toimitusajat pipariksi ja asiakas ei maksa laskujani.
Taisin odottaa liian kauan alanvaihtoa. Konferenssitulkkaukset ja värianalyysit ovat hyvä lisä ja mukavaa vaihtelua, mutta olisi ehkä pitänyt tarttua johonkin aivan muuhun alaan, jota voisin toteuttaa täysipäiväisesti täällä periferiassakin. Ja ajoissa, 50-vuotta täyttäneenä ja viimeksi 90-luvulla toisten leivissä olleena en ole kovin kuumaa kamaa työmarkkinoilla.

Stilltje

Tyst igen. Ungdomarna har varit hemma i lite olika konstellationer i tre veckor, i morse åkte den sista. Lite vemodigt, men mest skönt förståss. Det är lättare att äta vad man vill, lättare att jobba så mycket man vill. Och lata sig. Känner mig faktiskt lite för lat, borde lära mig ett nytt språk eller gå på nån kreativ kurs, få ny input av nåt slag. Men just nu finns inte drivkraften. Kanske senare i vår. Tröstar mig med att kreativitet sägs ofta födas ur stillhet och tristess.

Lyhyt viikko

Taas perjantai. Juurihan tämä viikko alkoi. Aika nihkeästi tosin, mutta nyt tuntuu, että olen päässyt vauhtiin enkä ehtisi viettämään vapaapäiviä. On kuitenkin sen verran ohjelmaa etten ehdi koneelle viikonlopulla.
Varasimme eilen lentoliput Alicanteen, pakko saada jonkinlainen porkkana tähän pimeyteen. Viikko toukokuussa Torreviejassa on oikein hyvä sellainen. Siellä pääsee kesäfiilikseen ja jaksaa ehkä paremmin palella Suomen koleassa kesässä. No nyt meni turhan synkäksi, voihan ensi kesä olla todellinen hellekesä, kukaan ei onneksi vielä tiedä sitä.

Huhuh

Toinen työpäivä menossa, ja pöydällä 13 eri käännöstilausta. Osa viime vuoden puolelta, osa eiliseltä. Jotenkin uuvuttavaa. En anna uudenvuodenlupauksia, sen sijaan teen toivomuksen: toivon että työtilanteeni ei näytä vuoden kuluttua tältä. Sekavia erikokoisia tilauksia, joita on pakerrettava yhtäaikaa ja vuoronperään, ainaisella kiireellä. Muutos ei tule pelkästään toivomalla, se vaatii määrätietoisuutta ja selkeitä tavoitteita. Lähden nyt työstämään niitä opintojen antamin eväin.

Bra avslutning på året

Firade nyår i Nykarleby, var bjudna på en maskerad - vilken rolig fest! Den ordnades på Juthbacka, fin miljö o god mat. Vi föreställde Per Brahe och hans fru Kristina Stenbock, hade lånat kläder av MI. Vi platsade bra bland andra påhittiga figurer, på plats var bl.a. ärkeängel Gabriel, julgran, sheriffer, batman o catwoman, en militär och en lättfotad dam (tror jag hon föreställde) klädd i en kort pälskjol (!). Och många andra skojfriska typer. Mycket skratt o hurja dans, kom i säng kl 4 på morgonen.