Jippii, taas se sujuu! Juoksu nimittäin. Kävin äsken tunnin lenkillä, josta juoksin noin 50 minuuttia. Ja se sujui kevyesti, ei tarvinnut pinnistellä. Radio Grooven tahdissa, soittavat siellä tosi hyviä biisejä. Mainoksetkin jaksaa kuunnella, kunhan vaan musa on tarpeeksi hyvää.
Muutenkin ihan paras päivä. Nukuin 9 tunnin yöunet yhdellä lyhyellä heräämisellä, fillaroin kaupungille ja hain illallistarvikkeita torilta, kauppahallista ja marketista. Yksi nuoripareista tulee iltapäivällä kylään, tarjoilemme kanttarellikeittoa, yrtti-sitruuna-valkosipulimarinoituja lampaankyljyksiä, lohkoperunoita ja itsetehtyä (siis itsevispattua ja pakastettua) pehmistä vadelmien kera.
Niille, jotka hermoilee lähestyvää viidenkympin rajapyykkiä ja vaihdevuosia niin voin kertoa, että tämä todellakin voi olla naisen parasta aikaa. Minulle se on sitä. Minulla on aikaa tehdä omia juttuja, en hermoile turhia enkä pahemmin mieti, mitä muut ajattelevat minun tekemisistäni. Arjen pyykki- ja ruokarumba on aika vähäistä kahdella aikuisella, nautin siitä että nuoret ovat omillaan. Samalla on ihana tavata nuoria silloin tällöin ja seurata heidän elämäänsä. Tapaamiset ovat arjen tähtihetkiä.
Mietin juostessani, että monilla minun ikäisillä on vielä varhaisteinejä kotona, enkä yhtään kadehdi. Ajatus siitä, että ensin pitää kouluttautua ja hankkia turvallinen työpaikka, ennen kuin hankkii lapsia, ei enää oikein toimi. Mikään työpaikka ei ole enää varma, kouluttautuneet saattavat elää vuosikausia pätkätöillä tai hanttihommilla. Parit voisivat ehkä harkita lasten hankkimista jo opintojen ohessa tai loppuvaiheessa, niin heille jäisi omaa aikaa vielä ennen eläkeikää lasten lennettyä pesästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti