Odottamani työ tuli sitten perjantaina puoli viideltä, siksi istun nyt koneen ääressä sunnuntaiaamuna klo 8.45. Se ei kuitenkaan ole kovin epätavallista. Viikonloppu jää muistoihin siitä, että jo 93-vuoden ikään ehtinyt toinen anoppini sai jättää maallisen majansa perjantai-iltana, oltuaan pitkään kovin kipeä. Kaipaamaan jää puoliso ja iso joukko lapsia ja lastenlapsia perheineen. Lepää rauhassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti