Tänään opin rintauintia. Olen koko pienen ikäni uinut sammakkoa, kauhonut leveästi käsillä ja tehnyt samaa suurta liikettä jaloilla, ja pönöttänyt niska takakenossa. Nyt piti ajatella ihan päinvastoin: kädet tekivät vain edestakaista liikettä sisäkautta kylkeen avautumatta sivulle ja siitä suoraan liukuun, ja jalkaliike aloitettiin viemällä kantapäät peppua kohti polvet yhdessä ja voimapotku tehtiin hieman takaviistoon. Pää on hengenvetojen välillä veden alla katse pohjassa ja ilma kuplii suusta. Näillä minun ohjeillani ei voisi ketään opettaa, mutta pääsin kuitenkin ihan jyvälle ohjaajaa katsellessa ja kuunnellessa. Hämmästyin, miten kovaa jumppaa oikeaoppinen uiminen on, siitä voisi vaikkapa innostua. Uimahallilla oli myös ruhtinaallisesti tilaa, kuten usein on alkuiltapäivästä.
Vapaauinti jäi minulta valitettavasti viime viikolla väliin, tuli este. Mutta aion käydä senkin teorian jossakin vaiheessa läpi, oli kuulemma aika yksinkertaista, mutta samalla vaativaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti