Pelkkä pelinappula

Ja sitten olen taas vaihteeksi tilanteessa, jossa päivä ei riitä alkuunkaan kaikkeen, työt häiritsevät vapaa-aikaa ja normaalia elämää. Jep, näinhän se menee. Ahkera liikkuminenkin jää, kun joka väliin pitää suunnitella muutama tuhat sanaa, ja samalla mieliala laskee kuin kissan häntä. Liikkumattomuus luo huonoa oloa, sehän on nähty jo monta kertaa. Mutta töitä on pakko priorisoida, silloin kun niitä on. Tämä juuri pänniikin minua tässä ammatissa eniten, olen orja vaikka teenkin työtäni itsenäisenä yrittäjänä ja "päätän" työajoistani, se on silkkaa silmänlumetta. Asiakkaat päättävät sen, mitä he minulta vaativat, ja jos en suostu työn tekee joku muu ja minulta jäävät laskut maksamatta. Kovaa peliä.